Inkeriläisiä elämänkulkuja

Tutustu inkeriläisiin elämäntarinoihin.

Albert Kirjanen (1936–2019)

Albert Kirjanen joutui vielä 1950-luvun puolivälissä 18 vuotta täytettyään niin kutsuttuun työarmeijaan eli pakkotöihin Moskovan lähistölle.

Ella Ojala (1929-2019)

Kirjailija Ella Ojala muutti lapsena Inkerinmaalta Suomeen ja on tehnyt kirjallisen tuotantonsa lapuuskokemuksistaan.

Aatami Kuortti (1903–1997)

Pappi Aatami Kuortti koki omakohtaisesti pakkotyön Neuvostoliiton vankileirillä.

Viola Heistonen (1936-)

Viola Heistonen opiskeli Arkangelissa liikuntapedagogiikkaa ja kilpaili pikaluistelussa, minkä jälkeen hän teki pitkän työuran opettajana ja turistioppaana.

Teppo Repo (1886-1962)

Lahjakas muusikko ja soitinrakentaja Teppo Repo sai julkisuudessa maineen ”viimeisenä suurena paimenena”, olihan hän toiminut koko lapsuutensa ja nuoruutensa paimenena Inkerinmaalla.

Helmi Vatka (1937-)

Helmi Vatka vietti suurimman osan lapsuudestaan karkotuksessa Siperiassa.

Mooses Putro (1848-1919)

Säveltäjä Mooses Putro oli inkeriläinen kulttuurivaikuttaja, joka tunnetaan inkeriläisten kansallishymnin luojana.

Valentina Kekki (1941-)

Nykyisen Viron alueelle muutti ja jäi asumaan neuvostoaikana tuhansia inkerinsuomalaisia. Heistä yksi on Valentina Kekki perheineen.

Kaapre Tynni (1877-1953)

Opettaja Kaapre Tynni kuului inkeriläisten itsenäisyyspyrkimysten johtohahmoihin.

Lempi Mörsky (1929-)

14-vuotias Lempi Kristersson (myöh. Mörsky) perheineen lähti toisen maailmansodan aikaan töihin kansallissosialistiseen Saksaan.

Juhani Konkka (1904–1970)

Juhani Konkka tunnetaan inkerisuomalaisena kirjailijana ja venäjänkielisen kirjallisuuden suomentajana.

Lilja Tatti (1938-)

Lilja Skibjuk (o.s. Tatti) paluumuutti Neuvosto-Karjalasta Suomeen vuonna 1991.


Pääkuva: Kooste Mooses Putron, Ella Ojala ja Aatami Kuortin valokuvista. SKS KIA. CC BY 4.0