Akselivallat

Bolševikit

Destalinisaatio

Dolgaanit

Elämän tie

Esilaulaja

Faabeli

Glasnost

’

Gregoriaaninen kalenteri eli uusi ajanlasku

Gulag

Heimoaate

Heimosodat (1918–1922)

Helmikuun vallankumous (1917)

Hellittelynimi morsiamelle

Herätysliike

Hyppääjien liike

Härkävaunu

Inkerikot eli inkeroiset

Inkeriläinen

Inkeriläisten kansannousu

Inkeriläisten kansannousu tarkoittaa vuonna 1917 Venäjän vallankumouksen seurauksena syntynyttä poliittista liikehdintää, jonka pyrkimyksenä oli saada Inkerille itsehallinto osana Venäjää tai radikaaleimmissa visioissa jopa tulla liitetyksi osaksi Suomea.

Liike sai alkunsa vallankumouksen myötä, jonka jälkeinen yhteiskunnallinen tilanne näyttäytyi inkeriläisaktiiveille otollisena kansallisen vapautumisen mahdollisuutena. Inkeriläisaktiivit ryhtyivät ajamaan vuosikymmeniä pohdittuja kansallisia tavoitteita ja yleisinkeriläinen edustajakokous järjestäytyi ja kokoontui vuoden sisällä useamman kerran. Vallassa olevat bolševikit näkivät kuitenkin kansallisten pyrkimysten olevan neuvostojärjestelmälle vaarallisia, joten useat inkerinsuomalaisten asioita ajaneet aktiivit joutuivat pakenemaan Suomeen. Monet Neuvosto-Venäjältä Suomeen emigroituneista aktiiveista organisoituivat uudelleen Suomesta käsin. Helsingissä perustettiin tammikuussa 1919 Inkerin väliaikainen hoitokunta, joka ajoi erityisesti Länsi-Inkerin asioita. Pohjois-Inkerin väliaikainen pakolaishallitus toimi nimellä Pohjois-Inkerin hoitokunta heinäkuusta 1919 alkaen aina vuoteen 1921 asti.

Vasta itsenäistyneessä Suomessa oli samanaikaisesti vallalla heimokansallista innostusta ja haaveita Suur-Suomen perustamisesta. Koska Venäjällä käytiin sisällissotaa, oli sekasortoinen tilanne otollinen aseellisten kapinoiden eli heimosotien käymiseksi vuosina 1918–1920. Vuonna 1919 Inkerissä olikin kaksi erillistä kapinaa, joiden tavoitteena oli saavuttaa itsenäisyys, autonomia tai sivistyksellisen itsehallinnon Inkerinmaalle. Länsi-Inkerin taistelut ja Pohjois-Inkerin kansannousu. Lue lisää luvusta Neuvosto-Inkeri.

Inkerin Liitto (1922–1944)

Inkerin Liitto oli Suomessa vuonna 1922 toimintansa aloittanut järjestö, jonka perustivat inkeriläisten kansannousun myötä Suomeen vuosina 1919–1920 paenneet inkerinsuomalaiset. Liitto pyrki tekemään Inkerin asiaa Suomessa tunnetuksi muun muassa julkaisemalla Inkeri–lehteä ja jakamalla materiaalia tiedotusvälineille, kansan- ja työväenopistoille sekä heimoaatteen kannattajille. Inkerin Liitto järjesti myös kesäjuhlia.

Syksyllä 1944 Inkerin Liitto lakkautettiin välirauhan ehtojen mukaisesti. Sen seuraajana jatkoi Inkeriläisten Yhdistys ry ja sittemmin sen tilalle tullut Suomen Inkeri-Liitto.

Inkerin Liitto (1988–)

Inkerin Liitto perustettiin vuonna 1988 Pietarissa alunperin Neuvostoliitossa asuneiden inkerinsuomalaisten kansalaisjärjestöksi. Liitolla oli aluksi paikallisosastoja Pietarissa, Hatsinassa, Keltossa, Kingiseppissä, Kirovskissa, Kolpanassa, Käkisalmessa, Sosnovyi Borissa, Systerbäckissä, Terijoella, Toksovassa, Tosnassa, Tyrössä, Viipurissa jaVolosovassa. Valtaosa paikallisosastoista on sittemmin lopettanut toimintansa.

Nykyisin Inkerin Liitto toimii Venäjällä aktiivisesti Pietarissa ja Hatsinassa. Liiton tavoitteena on ”inkerinsuomalaisten säilyttäminen etnisenä yhteisönä omassa synnyinmaassaan Inkerinmaalla”. Sen toimintaan kuuluu Suomen kielen ja kulttuurin ylläpitäminen ja opettaminen. Liitto järjestää jäsenilleen mm. kuorotoimintaa, kielikursseja sekä lastenleirejä. Lisäksi Inkerin Liitto järjestää säännöllisesti juhannusjuhlia.

Inkerin Pataljoona

Inkerin Pataljoona oli inkerinsuomalaisista vapaaehtoisista muodostettu sotilasyksikkö, joka tunnettiin myöhemmin myös nimillä Inkerin Rykmentti sekä Länsi-Inkerin rykmentti. Inkerin väliaikainen hoitokunta sopi maaliskuussa 1919 Viron kanssa inkeriläisisten vapaaehtoisten joukko-osaston liittämisestä osaksi Viron armeijaa. Pataljoona osallistui Viron vapaussotaan sekä inkeriläisten kansannousuun Länsi-Inkerissä osana heimosotia.

Inkerin sota (1610–1617)

Nykyisin Inkerin Liitto toimii Venäjällä aktiivisesti Pietarissa ja Hatsinassa. Liiton tavoitteena on ”inkerinsuomalaisten säilyttäminen etnisenä yhteisönä omassa synnyinmaassaan Inkerinmaalla”. Sen toimintaan kuuluu Suomen kielen ja kulttuurin ylläpitäminen ja opettaminen. Liitto järjestää jäsenilleen mm. kuorotoimintaa, kielikursseja sekä lastenleirejä. Lisäksi Inkerin Liitto järjestää säännöllisesti juhannusjuhlia.

Inkerin väliaikainen hoitokunta (1919–1921)

Inkerin väliaikainen hoitokunta, joka tunnettiin myös nimellä Länsi-Inkerin väliaikainen hoitokunta, perustettiin Helsingissä tammikuussa 1919. Sen tavoitteena oli toimia Suomesta käsin, koo­ta sotilaallisia joukkoja ja vapauttaa Inkerinmaa bolševikeil­ta. Inkerin väliaikainen hoitokunta tähtäsi Inkerin itsenäiseen hallintoon osana Venäjää ja se perusti taisteluita varten Inkerin Pataljoonan. Pataljoona muodostui inkerinsuomalaisista vapaaehtoisista, jotka osallistuivat Viron vapaussotaan sekä inkeriläisten kansannousuun. Inkerin väliaikaisen hoitokunnan toiminta alkoi hiipua kansannousun epäonnistuttua ja Tarton rauhan jälkeen. Hoitokunta lakkautettiin kokonaan vuonna 1921.

Katso myös Pohjois-Inkerin hoitokunta (1919–1921).

Inkerinsuomalainen

Inkerinsuomalaiset ovat Inkerinmaalla asuvia, Suomesta 1600-luvulla Ruotsin vallan aikaan muuttaneita karjalaisia äyrämöisiä sekä savolaisia savakoita. He muuttivat Inkeriin maanviljelijöiksi muun muassa verohelpotusten houkuttelemina. Ruotsin kruunun tarkoituksena oli ensisijaisesti kuitenkin levittää evankelisluterilaisen kirkon sanomaa ja horjuttaa paikallisten ortodoksien asemaa.

Inkerinsuomalaisia kutsutaan usein myös lyhemmin inkeriläisiksi, vaikka se laajemmin ottaen käsittää myös muita kuin Inkerin suomalaiset.

Internointi

Internointi tarkoittaa tietyn ihmisryhmän eristämistä muusta väestöstä esimerkiksi etniseen luokitteluun perustuen, ei yksilölliseen tekoon liittyvän syyn johdosta. Esimerkiksi toisen maailmansodan aikana ja sen jälkeen monet maat internoivat vihollismaidensa siviiliväestöä leireille.

Itkuvirret

Itkuvirret ovat improvisoiden esitettyjä, mutta perinteisiä sanailmaisuja noudattavia valitusrunoja. Niitä esitetään erityisesti ihmiselämän taitekohdissa muun muassa häissä ja hautajaisissa. Itkuvirsiä ovat laulaneet itkijät, jotka ovat useimmiten olleet naisia. Itkijän kautta purkautuu niin itkijän oma murhe kuin yhteinen surukin. Itkuvirsiä ovat esittäneet kaikki itämerensuomalaiset kansat, mutta pisimmälle lajia ovat kehittäneet tahoillaan inkeroiset ja karjalaiset.

Itä-Karjalan kansannousu (1921–1922)

Itä-Karjalan kansannousu tai itäkarjalaisten kansannousu oli loka-marraskuusta 1921 tammi-helmikuulle 1922 kestänyt kansannousu. Sen tarkoituksena oli kiinnittää kansainvälistä huomiota Itä-Karjalan tilanteeseen osana Neuvosto-Venäjää sekä muodostaa vapaa, kansallinen ja riippumaton Itä-Karjalan tasavalta. Kansannousun loppuvaiheessa noin 30 000 karjalaista pakolaista saapui Suomeen. Itä-Karjalan kansannousu oli viimeisin heimosodista.

Itämerensuomalaiset kielet

Itämerensuomalaiset kielet ovat saamelaiskielten ohella toinen kahdesta suomalais-saamelaisten kielten haarasta. Nimensä mukaan itämerensuomalaisia kieliä on perinteisesti puhuttu Itämeren alueella. Suomessa ja Inkerissä puhutun suomen lisäksi itämerensuomalaisiin kieliin kuuluvat Inkerissä niin ikään puhutut inkeroinen ja vatjan kieli. Myös karjala, lyydi, vepsä, kveeni, meänkieli, viro, võro ja liivi kuuluvat samaan kieliperheeseen. Kaikkinensa itämerensuomalaisilla kielillä on yhteensä noin 7 miljoonaa puhujaa.

Jatkosota (1941–1944)

Jatkosota käytiin Suomen ja Neuvostoliiton välillä 25.6.1941–19.9.1944. Sotaa käytiin Suomen rintamalla samalla, kun Saksa toteutti operaatio Barbarossana tunnettua laajaa hyökkäystään Neuvostoliittoon. Jatkosodan aikana yhteistyössä Saksan kanssa Suomi toteutti noin 63 000 inkeriläisen väestönsiirron Neuvostoliiton alueelta Saksan miehittämän Viron kautta Suomeen. Jatkosodan päättymisen ja sen myötä solmitun Moskovan välirauhan jälkeen suurin osa siirtoväkenä Suomeen saapuneista inkeriläisistä palautettiin takaisin Neuvostoliittoon.

Josif Stalin

Josif Stalin (s.18.12.1878 5.3.1953), syntymänimeltään Josif Vissarionovitš Džugašvili, oli Neuvostoliittoa vuosina 1922-1953 hallinnut diktaattori.

Georgialaissyntyinen Stalin opiskeli nuorena pappisseminaarissa, mutta jo ensimmäisellä vuosikurssillaan kääntyi ateistiksi. Venäjän vallankumouksen ja sisällissodan aikaan hän vaikutti bolševikkivallankumouksellisena ja nousi lopulta V.I. Leninin kuoleman jälkeen Neuvostoliiton kommunistisen puolueen ensimmäiseksi pääsihteeriksi. Stalinin hallinnon alkukautta leimasivat suuret yhteiskunnalliset mullistukset, kuten maatalouden pakkokollektivisointi, raskaan teollisuuden rakentaminen sekä omiin kansalaisiin kohdistuneet vangitsemiset ja laajat pakkosiirrot. Poliittisten tavoitteidensa ajamiseksi Stalin turvautui valtioterroriin, pani toimeen vähemmistökansallisuuksien pakkosiirtoja, lähetti poliittisiksi vangeiksi tuomittuja ihmisiä pakkotyöhön ja laajensi Neuvostoliiton vankileirijärjestelmää ennennäkemättömään mittakaavaan.

Stalinin kuolemaa seuranneen lyhytaikaisen valtataistelun jälkeen Neuvostoliiton johtoon nousi Nikita Hruštšov.

Juliaaninen kalenteri eli vanha ajanlasku

Juliaaninen kalenteri oli käytössä Euroopassa antiikin ajoista saakka ja sen mukaan vuodessa on 365,25 vuorokautta. Juliaanista kalenteria tarkentamaan kehitettiin 1500-luvulla uusi gregoriaaninen kalenteri. Uuden kalenterin käyttö sittemmin syrjäyttikin vanhan luvun käytön lähes kokonaan, ensin katolisissa ja sittemmin protestanttisissa ja ortodoksisissa maissa.

Juliaanisessa ajanlaskussa 400 vuotta sisältää 100 karkausvuotta eli kolme enemmän kuin gregoriaanisessa kalenterissa. Kun juliaanisesta kalenterista siirryttiin ensimmäisen kerran uuteen kalenteriin oli kalentereiden ero 10 päivää. Karkausvuosien määrän vuoksi ero kalentereiden välillä kuitenkin kasvaa. Nykyisin vanha ajanlasku on jo 13 vuorokautta uutta ajanlaskua jäljessä ja ero tulee kasvamaan 14 vuorokauteen vuonna 2100.

Kaakkoismurteet

Kaakkoismurteita eli Karjalan murretta puhutaan Kaakkois-Suomessa. Ennen toista maailmansotaa kaakkoismurteita puhuttiin Karjalankannaksella, Laatokan Karjalassa sekä Inkerinmaalla.

Kalevala-aiheinen sankariruno

Kalevala-aiheiset sankarirunot ovat eepillisistä runoista vanhimpia. Ne ovat kertovia runoja, jotka pohjautuvat esihistorialliseen aikaan ja taruihin. Sankarirunoissa käsitellään tarunhohtoisia mainetekoja ja runojen sankarit ovat lähes puolijumalia, joiden teotkin ovat ihmeellisiä. Sankareista tutuimpia ovat muun muassa Väinämöinen, Ilmarinen, Joukahainen, Lemminkäinen ja Kullervo.

Kansallispuku

Kansallispuku on juhlatilaisuuksissa käytettävä kansanpuku tai sen mukaelma. Kansallispuvun ajatus syntyi romantiikan ja suomalaisuusaatteen nousun myötä, kun 1800-luvulla tehdasvalmisteiset vaatteet ja yhtenäisempi vaatetusmuoti yleistyivät kansan keskuudessa ja paikallisia eroja korostavat kansanpuvut väistyivät käytöstä. Kansallispuku toteutti uusintoja perinteisistä ja yksilöllisistä juhla-asuista, joita kansa oli käyttänyt 1700- ja 1800-luvuilla. Kansallispuku koostuu aina tietyistä puvun osista, päähineestä, kengistä ja koruista, joita on tarkoitus käyttää kokonaisuutena. Nykyisin kansallispukua käytetään juhlatilaisuuksien lisäksi usein myös kansantanssi- ja kansanmusiikkiryhmien esiintymisasuina.

Kansallissosialismi

Kansallissosialismi (saksaksi Nationalsozialismus) eli natsismi oli Adolf Hitlerin johtaman Saksan kansallissosialistisen työväenpuolueen (NSDAP) fasistinen ideologia.

Kansanpuku

Kansanpuvuiksi kutsutaan suomalaisella talonpoikaisväestöllä aina 1800-luvulle asti käytössä olleita perinteisiä vaateparsia. Kansanpuvut olivat pääasiassa kotitekoisia ja niissä näkyi kunkin tekijän kädenjälki sekä myös alueelliset ja paikalliset erityispiirteet.

Kansanvihollinen

Kansanvihollinen oli Neuvostoliitossa halventavassa merkityksessä käytetty termi, jolla viitattiin hallinnon poliittisina vastustajina tai luokkavihollisina pidettyihin henkilöihin. Ensimmäisen kerran V.I. Lenin käytti termiä jo v-uonna 1917. Myöhemmin etenkin Josif Stalinin valtakaudella kansanvihollisuutta käytettiin pakkosiirtojen, teloitusten ja vankilatuomioiden juridisena perusteena. Kuka tahansa neuvostohallinnon epäsuosioon joutunut saattoi tulla syytetyksi kansanvihollisuudesta Neuvostoliiton rikolain 58. pykälän nojalla. Termi poistettiin Neuvostoliiton rikoslaista vuonna 1958.

Kapitalismi

Kapitalismi on talousjärjestelmä, jossa tuotantovälineet kuten tehtaat ja koneet ovat pääasiallisesti yksityisomistuksessa.

Karanteenileiri

Karanteenileirit ovat toisen maailmansodan aikana ympäri Eurooppaa perustettuja leirejä, joissa pidettiin maahantulijoita määräajan eristyksissä. Karanteenilla pyrittiin ehkäisemään tuohon aikaan yleisten tartuntatautien kuten pilkkukuumeen tai loiseläinten kuten täiden leviämistä. Karanteenileireillä vietetty aika vaihteli muutamasta viikosta useisiin kuukausiin, samoin leirien olosuhteet vaihtelivat. Eri puolilla Suomea toimi vuosina 1943–1944 karanteenileirejä, joille inkeriläinen siirtoväki vastaanottoleirien kautta sijoitettiin, ennen heidän ohjaamista eteenpäin sijoituskuntiinsa. Leirejä perustetiin yleensä kouluihin tai sairaaloihin, sekä muihin suuriin rakennuksiin, mihin mahduttiin sijoittamaan paljon väkeä kerralla. Leirialueen sisällä karanteenissa olijat saivat liikkua vapaasti.

Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta

Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta, joka tunnettiin lyhemmin myös nimellä Neuvosto-Karjala, oli yksi Neuvostoliiton kuudestatoista muodollisesti suvereenista neuvostotasavallasta vuodesta 1940 alkaen. Silloin Karjalan autonomiseen sosialistiseen neuvostotasavaltaan liitettiin osa Suomen Neuvostoliitolle Moskovan rauhassa luovuttamista alueista ja uudesta alueesta tuli Neuvosto Karjala.

Inkerinsuomalaisten muutto Itä-Karjalaan sallittiin 1940-luvun lopulla, jolloin suomea puhuvien lukumäärä kaksinkertaistui nousten aina 30 000 henkeen.

Jatkosodan aikana Neuvosto-Karjalan alue oli suurimmalta osalta Suomen miehittämä. Toisen maailman sodan jälkeen osa sen alueista liitettiin takaisin Venäjän sosialistiseen federatiiviseen neuvostotasavaltaan. Lopulta Stalinin kuoleman jälkeen ja suojasään aikaan vuonna 1956 Neuvosto-Karjala palautettiin jälleen Karjalan autonomiseksi sosialistiseksi neuvostotasavallaksi.

Karl Marx

Karl Marx (1818–1883) oli preussilaissyntyinen yhteiskuntafilosofi ja taloustieteilijä, jota pidetään tieteellisen sosialismin tärkeimpänä teoreetikkona. Marxin mukaan kapitalistisessa yhteiskunnassa pääoman – toisin sanoen tuotantovälineiden – omistajat eli kapitalistit rikastuivat jatkuvasti, kun taas omistamattoman luokan eli työläisten olosuhteet kurjistuivat entisestään. Marxille sosialismi edusti tulevaisuuden luokatonta yhteiskuntaa, jossa ei olisi varallisuuseroja vaan tuotantovälineiden yhteisomistuksen kautta vallitsisi taloudellinen tasa-arvo.

Marxin kuoleman jälkään hänen filosofiansa alkoi innoittamaan kansainvälistä työväenliikettä ympäri Eurooppaa ja maailmaa. Marxin ajatuksista innostui myös nuori V.I. Lenin. Neuvostoliiton kommunistisen puolueen viralliseksi ideologiaksi tuli marxismi-leninismi, jonka katsottiin perustuvan Marxin ja Leninin ajatuksille.

Keskitysleiri

Keskitysleirit olivat natsi-Saksassa poliittisille vihollisille ja vastustajille internointia varten luotuja leirejä, joita perustettiin jo 1930-luvulla. Vankeja pidettiin leireillä epäinhimillisissä olosuhteissa: heitä kidutettiin ja näännytettiin nälkään, minkä lisäksi joillain leireillä vangeilla tehtiin myös lääketieteellisiä kokeita. 1940-luvun alussa natsit perustivat Puolan alueelle tuhoamisleirejä, jotka oli suunniteltu erityisesti juutalaisten systemaattiseen joukkomurhaamiseen myrkkykaasun avulla. Uhrien tarkkaa määrää ei tiedetä, mutta arvioidaan, että keskitys- ja tuhoamisleireillä kuoli kaikkinensa arviolta noin 10 miljoonaa henkeä, joista noin kuusi miljoonaa oli juutalaisia. Uhrien joukossa oli myös esimerkiksi seksuaalivähemmistöjen edustajia, romaneja, venäläisiä sekä vammaisia.

Kirjasalon tasavalta

Kirjasalon tasavalta oli inkeriläisten joukkojen Suomen tuella vuosina 1919-1920 hallitsema alue Karjalankannaksella. Tasavalta syntyi inkeriläisten kansannousun yhteydessä vuonna 1919, kun Pohjois-Inkerin rykmentti pyrki Suomen tuella vapauttamaan Inkerinmaata venäläisiltä. Rykmentti onnistui valtaamaan lopulta Lempaalasta itselleen vain Kirjasalon alueen. Vaikka Kirjasalon ei koskaan ollutkaan itsenäinen valtio, oli sillä kuitenkin oma suojeluskunta ja kunnanvaltuustonsa. Lisäksi Pohjois-Inkerin Hoitokunta julkaisi Kirjasalon Sanomat nimistä sanomalehteä. Tarton rauhassa Suomi joutui luovuttamaan Kirjasalon takaisin Neuvosto-Venäjälle, joten inkeriläisten joukot poistuivat alueelta joulukuun alussa 1920.

Kirkonkirjat

Kirkonkirjoiksi kutsutaan seurakuntien ylläpitämiä luetteloita seurakuntansa jäsenistä ja oman alueensa kirkollisista toimituksista, kuten kasteesta, ripille pääsystä tai avioliittoon vihkimisestä. Kirkonkirjat olivat aikanaan tärkeä väestökirjanpidon muoto ja myös nykyinen väestötietojärjestelmä perustuu osittain niihin.

Kloogan kokoomaleiri

Kloogan kokoomaleirillä viitataan Viron Klooga-Paldiskin alueella vuosina 1943–1944 toimineeseen pakolaisleirien keskittymään, jonne Inkeristä evakuoituja ja siirrettyjä inkeriläisiä koottiin odottamaan Suomeen kuljetusta. Kloogan, Paldiskin ja Pölkkylän (viroksi Põllküla) läpikulkuleirien kautta kulki yli 61 000 inkeriläispakolaista Suomeen. Leiriolosuhteet olivat huonot ja sairauden levisivät sodan nälkiinnyttämien sekä heikentämien ihmisten keskuudessa helposti, minkä seurauksena lähes 6000 henkeä menehtyi leirillä.

Kloogassa toimi samanaikaisesti myös natsien keskitysleiri Viron miehityksen aikaina vuosina 1942–1944.

Kokoomaleiri

Kokoomaleiriksi on kutsuttu inkeriläisten siirtolaisten karanteenileirejä, joihin inkeriläistä siirtoväkeä koottiin odottamaan evakuointia Suomeen. Tällainen kokoomaleiri oli esimerkiksi Klooga Virossa.

Kolhoosi

Kolhoosi tarkoittaa osuustoimintaperiaatteella toimivaa yhteistoimintatilaa eli maatilaa, jota tietty yhteisö viljelee valtion valvonnassa. Kolhoosien määrä alkoi kasvaa Neuvostoliitossa välittömästi heti Stalinin luoman uuden talousjärjestelmän eli viisivuotissuunnitelman käyttöönoton jälkeen. Viljelijöitä aluksi kannustettiin ja lopulta pakotettiin luovuttamaan omat viljelysmaansa sekä kotieläimensä valtiolle, ja liittymään kolhooseihin. Täysimittaisesti kollektivisointi alkoi vuonna 1929.

Katso myös sovhoosi.

Kollektivisointi

Kollektivisointi tarkoittaa tuotantovälineiden siirtämistä yksityisomistuksesta valtion omistukseen. Neuvostoliitossa vuonna 1929 alkanut maatalouden pakkokollektivisointi tarkoitti inkerinsuomalaisen maanviljelijäväestön tapauksessa sitä, että valtio otti väkisin haltuunsa itsenäisten maanviljelijöiden lähes kaiken omaisuuden – viljelymaan, karjan, työssä tarvittavan maatalouskaluston sekä ruoka- ja rehuvarat. Kollektivisoinnin ja siihen liittyneiden karkotusten osana noin 18 000 inkerinsuomalaista häädettiin kodeistaan.

Katso myös kulakki.

Kolmen puun oksista tehdyllä terveyttä ja onnea tuovalla vihdalla

viidellä vitsan varvulla. Morsiamen kylvetysvirren selitys.

Kolppanan seminaari

Kolppanan seminaari oli vuonna 1863 Inkerinmaalle Pienen Kolppanan kylään perustettu suomenkielinen oppilaitos. Kolppanasta valmistui sekä opettajia että lukkareita eli lasten opettajia, jotka toimivat myös papin apulaisia. Seminaarin ensimmäisten opettajien valmistuttua, inkerinsuomalaiset ryhtyivät perustamaan omia suomenkielisiä kansakouluja. Seminaarin vaikutus väestön lukutaidon ja muun sivistyksen leviämiseen Inkerinmaalla olikin varsin merkittävä. Seminaari lakkautettiin vuonna 1920 Neuvosto-Venäjän hallituksen toimesta ja myöhemmin vuonna 1937 suomen kielen käyttö opetuksessa kiellettiin kokonaan.

Kommunismi

Kommunismi on sosiaalis-taloudellinen tai poliittinen järjestelmä, joka ajaa luokatonta, tasa-arvoista ja yhteisomistukseen perustuvaa yhteiskuntamallia. Talousjärjestelmänä kommunismi perustuu ajatukseen tuotantovälineiden eli tehtaiden ja koneiden yhteisomistajuudesta.

Alkuperäisen Karl Marxin kehittelemän määritelmän mukaan kommunismi on tulevaisuuden luokaton yhteiskunta, jossa ei myöskään ole valtiota tai rahajärjestelmää. Marxin mukaan kommunismi syntyy historiallisen kehityksen luontaisena jatkumona.

V.I. Leninin marxilaisuudesta johtama kommunistinen aate tunnetaan marxismi-leninisminä, josta tuli Neuvostoliiton virallinen järjestelmä.

Stalinismi puolestaan tarkoittaa Josif Stalinin kauden jyrkkää näkemystä marxilaisuudesta.

Kommunistinen puolue

Kommunistinen puolue oli Neuvostoliiton ainoa sallittu puolue, jonka virallinen ideologia oli marxismi-leninismi. Kommunistisen puolueen pääsihteeri johti keskuskomitean sihteeristöä, ja hänellä oli korkein valta Neuvostoliitossa.

Kronikka

Kronikka tarkoittaa aikakirjaa, johon on kirjattu historiallisia tapahtumia aikajärjestyksessä. Termi juontuukin kreikan aikaa tarkoittavasta sanasta. Kronikoita laadittiin jo antiikin aikaan, mutta tunnetuimmat kronikat ovat vasta keskiajalta.

Kulakki

Termi kulakki on alunperin viitannut varakkaaseen maanviljelijään. Neuvostoliitossa bolševikit ottivat sen käyttöön halventavana nimityksenä, jolla saatettiin viitata kehen tahansa maanviljelijään, jonka katsottiin syyllistyneen neuvostovallan tai kollektivisoinnin vastustamiseen. Vuonna 1930 alkaneet valtiolliset toimenpiteet ”kulakkien tuhoamiseksi luokkanajohtivat yli kahden miljoonan kulakin pidätykseen ja karkotuksiin. Heidän joukossaan oli myös kymmeniä tuhansia inkeriläisiä.

Lakkalevy

Lakkalevy eli pikalevy on yleisnimi useita tekniikoita käyttäville suoratallennuslevyille, joita käytettiin 1920-luvulta alkaen radiotoimituksissa ja yleisradioasemilla ennen magnetofonien yleistymistä.

Lavantauti

Lavantauti on suolistoinfektio, jonka aiheuttaa salmonellabakteeri, ja joka tarttuu ihmiseen saastuneen ruoan tai juoman välityksellä. Tämän vakavan taudin oireita ovat korkea ja pitkään jatkuva kuume sekä ripuli tai ummetus. Lavantauti on nykyisin harvinainen sairaus Suomessa. Taudin nimi juontuu ilmeisesti siitä, että tauti kaatoi potilaansa ”lavalle” eli makuulaverille, joka sijaitsi pirtissä leivinuunin ja seinän välissä.

Leningradin piiritys

Leningradin piiritys oli vuosina 1941–1943 toteutettu sotilasoperaatio, jossa Saksa ja akselivallat piirittivät Leningradia katkaisten maayhtydet muuhun Neuvostoliittoon. Saarretuun alueeseen kuului myös osia Pohjois-Inkeristä. Yhteensä lähes 900 päivää kestäneessä piirityksessä arviolta 600 000–800 000 henkeä menehtyi ennen kaikkea vakavasta ruokapulasta johtuen. Saartorenkaan sisään jäi noin 30 000 inkerinsuomalaista, joista arviolta puolet menehtyi piirityksen aikana. Osa kaupungin väestöstä saatiin evakuoitua Elämän tietä pitkin.

Leonid Brežhnev

Leonid Brežhnev (1906–1982) oli Neuvostoliiton kommunistisen puolueen pääsihteeri ja maan johtaja vuosina 1966–1982. Brežhnevin valtakautta on myöhemmin kuvattu pysähtyneisyyden ajaksi, sillä hän vastusti poliittisia uudistuksia, itsenäisiä kansanliikkeitä sekä toisinajattelijoita tarvittaessa jopa väkivalloin.

Liittoutuneet

Liittoutuneet oli Yhdysvaltojen, Iso-Britannian ja Neuvostoliiton johtama liittokunta toisessa maailmansodassa. Liittoutuneet taistelivat akselivaltoja vastaan.

Liittoutuneiden valvontakomissio

Liittoutuneiden valvontakomissio oli toisen maailmansodan voittajavaltioita edustanut toimielin, joka valvoi jatkosodan päättyessä tehdyssä Moskovan välirauhassa sovittujen ehtojen toimeenpanoa. Se toimi Suomessa vuosina 1944–1947.

Lokakuun vallankumous (1917)

Lokakuun vallankumous oli Venäjällä marraskuussa (juliaanisen kalenterin mukaan lokakuussa) 1917 tapahtunut vallankaappaus, joka oli jatkoa helmikuun vallankumoukselle. Tapahtumat käynnistyivät, kun bolševikkipuolue syrjäytti Venäjän väliaikaisen hallituksen ja otti vallan työläisneuvostojen nimissä, perustaen Neuvosto-Venäjän.

Toinen vallankumous oli bolševikkien huolella suunnittelema ja keskitetysti johdettu vallankaappaus, toisin kuin spontaanimmin puhjenneet helmikuun mellakat. Bolševikkien suosio kasvoi nopeasti vuoden 1917 aikana, kun he lupasivat kansalle ”rauhaa, maata ja leipää”. Väliaikainen hallitus menetti sen sijaan suosiotaan viivyteltyään lupaamiaan uudistuksia sekä jatkamalla osallistumista ensimmäiseen maailmansotaan. Pietarissa tapahtunut vallanvaihdos oli lähes veretön. Sen sijaan Talvipalatsin hallinnasta, jossa väliaikainen hallitus tuolloin toimi, käytiin asellisia taisteluja.

Yhdessä helmikuun ja lokakuun vallankumouksia kutsutaan Venäjän vallankumoukseksi. Taistelu vallasta jatkui vallankumouksen jälkeen Venäjän sisällissotana, jota käytiin vuosina 1918–1922.

Maallikkosaarnaaja

Maallikkosaarnaaja on kristillisissä yhteisöissä toimiva saarnaaja, jolla ei ole virallista papin koulutusta tai pappisvihkimystä.

Maaorjuus

Maaorjuudella tarkoitetaan yhteiskuntajärjestelmää, jossa maanviljelijät eivät olleet itsenäisiä talonpoikia vaan he viljelivät maaherran omistamia maita ilman vapaata muutto-oikeutta. Maaorjia ei yleensä saanut kaupata, kuten varsinaisia orjia, vaan heillä oli niin juridisia oikeuksia kuin lakeja suojanaan. Maaorjien piti myös maksaa veroa viljelemästään maa-alueesta, mutta he saattoivat pitää tuottamansa ylijäämän itsellään ja ostaa itsensä vapaiksi.

Maaorjuusjärjestelmä syntyi jo 400-luvulla Länsi- ja Itä-Rooman valtakunnissa, kun varsinaisesta orjuudesta alettiin luopua. Venäjän keisarikunnassa maaorjuus lakkautettiin vuonna 1861.

Marxismi-leninismi

Marxismi-leninismi oli Neuvostoliiton kommunistisen puolueen virallinen ideologia. Sen nähtiin pohjautuvan V.I. Leninin ja Karl Marxin ajatuksiin. Ideologian tavoitteena oli saavuttaa luokaton yhteiskunta ja taloudellinen tasa-arvo, jota pyrittiin toteuttamaan valtiokapitalismilla ja suunnitelmataloudella.

Menševikit

Menševikit (suom. vähemmistöläiset) oli toinen kahdesta 1900-luvun alussa Venäjän sosiaalidemokraattisessa työväenpuolueessa vaikuttaneesta suuntauksesta bolševikkien ohella. Menševikit edustivat maltillisempaa sosiaalidemokratiaa ja suhtautuivat kielteisemmin väkivaltaisiin toimintakeinoihin. Bolševikit, jotka saivat vallan Venäjän vallankumouksen myötä, myöhemmin kielsivät menševikkien toiminnan Neuvosto-Venäjällä.

Metsäveljet

Metsäveljet oli neuvostomiehitystä vastustanut vastarintaliike, joka toimi Virossa, Latviassa ja Liettuassa toisen maailmansodan aikana sekä sen jälkeen. Neuvostohallinnon aloitettua pakkosiirrot ja vangitsemiset Baltian maissa, kymmenet tuhannet miehet pakenivat tätä uhkaa ja piiloutuivat metsiin. Osa paenneista järjestäytyi aseellisiksi ryhmiksi, joita kutsuttiin metsäveljiksi. Nämä sissiryhmät osallistuivat aktiivisesti muun muassa toisen maailmansodan taisteluihin.

Mihail Gorbatšov

Mihail Gorbatšov (1931-) oli Neuvostoliiton kommunistisen puolueen pääsihteeri ja maan johtava poliitikko vuosina 1985–1991. Gorbatsov alullepani lukuisia kulttuuri- ja talouselämän uudistuksia Neuvostoliitossa, mitkä johtivat sananvapauden lisääntymiseen ja vapaan markkinatalouden kehittymiseen. Uudistukset tunnetaan nimillä glasnost ja perestroika, ja ne myötävaikuttivat osaltaan Neuvostoliiton hajoamiseen vuonna 1991.

Molotov-Ribbentrop-sopimus

Molotov-Ribbentrop-sopimus oli Neuvostoliiton ja Saksan välinen hyökkäämättömyyssopimus, joka solmittiin Moskovassa 23. elokuuta 1939. Sopimuksen nimi tulee sen allekirjoittaneilta ulkoministereiltä – Venäjän Vjatšeslav Molotovilta ja Saksan Joachim von Ribbentropilta. Sopimuksessa Saksa ja Neuvostoliitto sitoutuivat olemaan liittymättä sopimuksen toista osapuolta vastustavaan valtaryhmittymään.

Sopimukseen laadittiin lisäksi salainen lisäpöytäkirja, jossa Neuvostoliitto ja Saksa sopivat etupiirijaosta Suomen, Baltian maiden, Puolan ja Romanian osalta. Jako tehtiin, jotta suurvallat pystyisivät laajentamaan alueitaan ilman toistensa uhkaa. Todellisuudessa sekä Hitler että Stalin tiesivät, että sotaan ajauduttaisiin ennemmin tai myöhemmin. Neuvostoliitolle sopimus tarjosi ennen kaikkea lisäaikaa Saksan vastaiseen sotaan valmistautumiseen. Saksalle sopimus puolestaan toi turvaa siitä, ettei Neuvostoliitto yhdessä Ranskan ja Yhdistyneen kuningaskunnan liittouman kanssa hyökkäisi Saksaa vastaan Puolan miehityksen alkaessa. Sopimus raukesi, kun Saksa käynnisti operaatio Barbarossan 22.6.1941 ja hyökkäsi Neuvostoliittoon.

Morsian

Moskovan ruhtinaskunta

Moskovan ruhtinaskunta oli 1200-luvulla Moskovan kaupungin pohjalle Vladimir–Suzdalin alueelle perustettu ruhtinaskunta. Moskovan ruhtinaskunnan vaikutusvalta kasvoi seurauksena muun muassa yhteistyöstä mongolivaltiaiden kanssa sekä oikeudesta kerätä veroja muilta ruhtinaskunnilta kuten Novgorodilta. Ruhtinaskunta laajeni 1400-luvun lopulla Moskovan Venäjäksi.

Moskovan välirauha

Moskovan välirauha on Neuvostoliiton, Iso-Britannian ja Suomen välillä 19.9.1944 solmittu aseleposopimus. Välirauhan ehtojen 10. pykälän mukaisesti Suomi sitoutui palauttamaan sodan aikana väkisin Suomeen tuodut neuvostokansalaiset takaisin Neuvostoliittoon. Käytännössä ehto ei olisi koskenut inkerinsuomalaisia, sillä virallisten asiakirjojen mukaan he olivat saapuneet Suomeen vapaaehtoisesti. Suomalaiset ja neuvostoliittolaiset viranomaiset tulkitsivat kyseistä pykälää kuitenkin kirjavasti, ja monia inkeriläisiä painostettiin sekä uhkailtiin palaamaan. Katso myös Liittoutuneiden valvontakomissio.

Mustat korpit

Mustiksi korpeiksi kutsuttiin Neuvostoliitossa salaisen poliisin mustia autoja, jotka Stalinin pahimpien vainojen aikaan vuosina 1937–1938 veivät ihmisiä kuulusteluihin ja pidätettäväksi. Yleensä mustat korpit olivat liikkeellä öiseen aikaan.

Napsutti sormillaan

eli löi tšolkkuu.

Narvusin suomalaiset

Narvusin niemen suomalaiset ovat Inkerin asuttajia. Heidän kerrotaan polveutuvan yksimastoisilla aluksilla meren takaa saapuneista ”Ruotsin rosvoista”, jotka olivat luterilaistuneet ennen Inkeriin tuloaan.

Natsi

Natseilla tarkoitetaan saksalaisia ja itävaltalaisia kansallissosialistisen Saksan työväenpuolueen jäseniä tai Hitlerin hallintoa aktiivisesti tukeneita henkilöitä. Termi juontuu saksankielisestä sanasta Nationalsozialismus eli kansallissosialismi, natsismi. Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue hallitsi Saksaa totalitaristisesti vuosina 1933–1945, kun Adolf Hitler toimi maan diktaattorina.

Nenetsit

Nenetsit ovat Venäjän arktisen alueen väkiluvultaan suurin alkuperäiskansa. Heidän perinteisesti asuttamiinsa alueisiin kuuluvat Arkangelin ja Jeniseijoen välinen alue Nenetsiassa, Jamalin Nenetsiaan kuuluva Jamalin- ja Taimyrin niemimaa sekä Komin tasavalta. Nenetsejä asuu nykyään Venäjällä yli 44 000 henkeä. Heille on Venäjän laissa tunnustettu asema Siperian vähälukuisena alkuperäiskansana.

NEP eli uusi talouspolitiikka

NEP, lyhenne venäjänkielen sanoista Novaja ekonomitšeskaja politika eli uusi talouspolitiikka, oli Neuvosto-Venäjällä ja sittemmin Neuvostoliitossa 1920-luvulla käytössä ollut talouspolitiikka. NEP otettiin käyttöön V.I. Leninin määräyksestä ja sen tarkoitus oli saada maan talous kohenemaan sisällissodan ja sotakommunismin ajan jälkeen. Käytännössä NEP salli rajoitetun yksityisyrittäjyyden valtiotalouden ohella, minkä vuoksi tiukan linjan kommunistien mielestä se merkitsi ideologisesti askelta taakse päin. Josif Stalinin kaudella NEP-politiikasta luovuttiin ja käyttöön otettiin talouden viisivuotissuunnitelmat.

Neuvostoliiton rikoslain 58. pykälä

Neuvostoliiton rikoslain 58. pykälä oli vuosina 1927–1961 voimassaollut asetus, joka kriminalisoi niin kutsutun vastavallankumouksellisen toiminnan. Pykälän nojalla tekaistuja teloitus- ja vankilatuomioita jaettiin muun muassa isänmaan pettämisestä, sabotaasista ja neuvostovastaisesta agitaatiosta ja propagandasta. Stalinin kaudella inkerinsuomalaisia pidettiin epäluotettavina kansalaisina ja heidän katsottiin syyllistyvän vastavallankumoukselliseen toimintaan pelkästään kansalaisuutensa – passiin kirjatun merkinnän suomalainen – vuoksi.

Neuvostoliiton salainen poliisi

Neuvostoliiton salainen poliisi on yleistermi, jolla viitataan useisiin eri aikoina toimineisiin valtion elimiin. Virallisesti niiden tehtävä on ollut suojella neuvostovaltiota sen sisäisiä uhkia ja vastavallankumouksellisia voimia vastaan. Käytännössä V.I. Leninin ja Josif Stalinin valtakausina salainen poliisi tunnettiin ennen kaikkea mielivaltaisisten vangitsimisten ja teloitusten toimeenpanemisesta sekä Gulag-vankileirijärjestelmän hallinnoinnista.

Neuvostoliiton salaisen poliisin hallintoa on uudistettu ja nimeä vaihdettu useaan otteeseen. Pelkästään vallankumouksesta 1950-luvulle asti siitä käytettiin seuraavia lyhenteitä: Tšeka (1917–1922), GPU (1922–1923), OGPU (1923–1934) ja NKVD (1934–1954). Nimenvaihdoksista huolimatta termit Tšeka ja tšekisti (eli salaisen poliisin työntekijä) ovat säilyneet kansanomaisessa käytössä pitkään.

Stalinin kuoleman jälkeen turvallisuuspalvelua uudistettiin jälleen ja vuodesta 1954 alkaen Neuvostoliiton hajoamiseen asti 1991 se tunnettiin lyhenteellä KGB.

Neuvostoliitto (1922–1991)

Neuvostoliitto eli Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto oli kommunistisen puolueen hallitsema sosialistinen valtio, joka oli olemassa vuosina 1922–1991. Sen edeltäjä oli lokakuun vallankumouksen myötä syntynyt Neuvosto-Venäjä, joka sisällissodan päättymisen jälkeen liitettiin 30.12.1922 perustettuun Neuvostoliittoon.

Neuvostoliiton ylin valta oli Neuvostoliiton kommunistisen puolueen (NKP) päämiehellä eli keskuskomitean pääsihteerillä, josta nimitettiin yleisemmin Neuvostoliiton johtajaksi. Maan hallinto oli keskitetty pääkaupunkina toimivaan Moskovaan.

Neuvostoliiton ensimmäinen johtaja oli V.I. Lenin, vaikka hän toimikin vielä nimikkeellä kansankomissaarien neuvoston puheenjohtaja. Leninin kuolemaa tammikuussa 1924 seurasi puolueen sisäisiä valtataisteluita. Valtataistelut voitti Josif Stalin, joka hallitsi Neuvostoliittoa 1920-luvun lopulta aina kuolemaansa, vuoteen 1953 saakka. Neuvostoliiton johdossa ehti olla kaikkiaan kahdeksan johtajaa. Neuvostoliitto romahti 26.12.1991 ja sen kansainvälisoikeudelliseksi seuraajavaltioksi tuli suurimpana neuvostotasavaltana ollut valtio Venäjä.

Neuvosto-Venäjä (1917–1922)

Neuvosto-Venäjä eli Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta oli bolševikkien hallinnoima tasavalta, joka syntyi lokakuun vallankumouksen myötä vuonna 1917. Neuvosto-Venäjän pääkaupunkina toimi Pietari vuoteen 1918 saakka, minkä jälkeen valta siirrettiin Moskovaan. Valtionpäämiehenä eli kansankomissaarien neuvoston puheenjohtaja toimi koko valtion olemassa olon aikana V.I. Lenin. Itsenäinen valtio se lakkasi olemasta 30.12.1922, kun Neuvostoliitto perustettiin.

Nevanlinna

Nevanlinna on Nevan ja Ohtajoen yhtymäkohtaan syntynyt entinen kauppapaikka ja kaupunki Inkerinmaalla. Nevanlinnassa tiedetään olleen kauppapaikka ja vakituista asutusta jo 1200-luvun alkupuolelta alkaen. Nykyisin alueella sijaitsee Pietarin kaupunki.

Nikita Hruštšov

Nikita Hruštšov (1894–1971) oli Neuvostoliiton pääsihteeri ja maan johtaja vuosina 1953–1964. Hän nousi valtaan Stalinin kuoleman jälkeen. Hruštšovin pääsihteerikautta on kutsuttu suojasääksi, jolla viitataan hänen aikanaan alkaneeseen Stalinin henkilökultin purkamiseen sekä Neuvostoliiton kulttuurielämän rajoitettuun vapautumiseen.

Novgorod

Novgorod, Novgorodin tasavalta tai Novgorodinmaa oli Novgorodin kaupungin ympärille rakentunut keskiaikainen valtio Luoteis- ja Pohjois-Venäjällä vuosina 1136–1478. Novgorod syntyi Kiovan valtakunnan hajotessa ja menetti itsenäisyytensä vuonna 1478, kun se liitettiin Moskovan Venäjään.

Operaatio Barbarossa

Operaatio Barbarossa viittaa natsi-Saksan sekä sen liittolaisten 22.6.1941 Neuvostoliittoon tekemään hyökkäykseen ja oli hyökkäyksestä käytetty koodinimi. Historian suurimmassa sotilasoperaatiossa arviolta 3,5–4,5 miljoonaa akselivaltojen sotilasta hyökkäsi Neuvostoliittoon, vaikka maat olivat vasta hieman vajaat kaksi vuotta aiemmin tehneet keskinäisen hyökkäämättömyyssopimuksen. Motiivina natsi-Saksan hyökkäyksessä oli Adolf Hitlerin ja natsien ajatus kasvavalle saksalaisväestölle tarvittavasta elintilasta sekä Saksan himoitsemat raaka-aineet, muun muassa öljy ja metallit. Operaatio oli nimetty keisari Fredrik I Barbarossan mukaan, joka johti vuonna 1189 aloitettua kolmatta ristiretkeä.

Ostarbeiter

Saksankielen termi Ostarbeiter eli itätyöläinen viittaa noin 3–5,7 miljoonaan toisen maailmansodan aikana Neuvostoliitosta, pääasiassa Ukrainan alueelta, Saksaan tuotuun orjatyöläiseen. Itätyöläiset työskentelivät vankeudessa, eivätkä he saaneet työstään palkkaa. Pääasiassa Saksaan kuuluneelle Itä-Preussin alueelle vietiin työvoimaksi toisen maailmansodan aikana myös yli 2000 inkerinsuomalaista. Osaa heistä kohdeltiin Saksassa itätyöläisinä. Inkeriläisten väestönsiirron aikaan myös noin 2000 Saksaan päätynyttä inkerinsuomalaista siirrettiin meriteitse Suomeen.

Paluumuuttaja

Suomen kontekstissa paluumuuttaja viittaa ulkomailta Suomeen muuttavaan henkilöön, jolla on suomalaiset sukujuuret tai muuten läheiset yhteydet Suomeen. Paluumuuttajiin lukeutuvat entisen Neuvostoliiton alueelta Suomeen muuttaneet inkeriläiset.

Pappila

Pappilaksi kutsutaan kristillisen kirkon seurakunnan pappien työsuhdeasuntoa tai -taloa, jota koski myös asumisvelvollisuus. Kirkkoherrojen virkataloihin liittyi myös virkatiloja.

Partisaani

Partisaani tarkoittaa sissitaistelijaa, joka kuuluu johonkin järjestäytymättömään aseelliseen taisteluryhmään.

Perestroika

Perestroika eli uudelleenrakentaminen viittaa Neuvostoliiton viimeisen pääsihteerin Mihail Gorbatšovin 1980-luvulla alullepanemaan yhteiskunnalliseen muutosprosessiin. Sen tarkoitus oli Neuvostoliiton taloudellisen järjestelmän uudistaminen. Yhdessä glasnostin kanssa uudistukset johtivat poliittisten vapauksien lisääntymiseen ja osaltaan vaikuttivat myös Neuvostoliiton hajoamiseen vuonna 1991.

Pietari Suuri

Pietari I Suuri (1672–1725) oli Venäjän valtakunnan hallitsija vuosina 1682-1725, ensin tsaarina ja vuodesta 1721 alkaen keisarina. Hänen valtakaudellaan Venäjällä uudistettiin niin hallintoa, armeijaa kuin koulutustakin. Pietari Suuri rakennutti myös Pietarin kaupungin, josta tuli Venäjän uusi pääkaupunki vuonna 1712.

Pohjois-Inkerin hoitokunta (1919–1921)

Pohjois-Inkerin väliaikainen hoitokunta oli väliaikainen pakolaishallitus, joka perustettiin Suomessa heinäkuussa 1919. Myöhemmin nimi lyheni muotoon Pohjois-Inkerin hoitokunta. Hoitokunnan pyrkimyksenä oli Inkerin itsenäistyminen Neuvosto-Venäjästä ja alueen liittäminen Suomen tasavaltaan. Pohjois-Inkerin hoitokunta perusti kesällä 1919 Pohjois-Inkerin Rykmentin, johon se sai Suomen hallitukselta aseellista tukea. Hoitokunnan toiminta alkoi hiipua, kun sen johtama inkeriläisten vapaustaistelu epäonnistui. Tarton rauhansopimuksen solmimisen jälkeen vuonna 1921 hoitokunnan toiminta lakkasi.

Katso myös Inkerin väliaikainen hoitokunta (1919–1921).

Pohjois-Inkerin rykmentti

Pohjois-Inkerin Rykmentti oli inkerinsuomalaisista vapaaehtoisista muodostettu sotilasyksikkö, joka tunnettiin myöhemmin myös nimellä Pohjois-Inkerin Erikoispataljoona. Rykmentti perustettiin heinäkuussa 1919, kun Pohjois-Inkeristä Suomen puolelle paenneet pakolaiset sekä Pohjois-Inkerin hoitokunta saivat Suomen hallitukselta luvan järjestäytyä sotilaallisesti itsepuolustusta varten. Pohjois-Inkerin rykmentin päämääränä oli taistella autonomisen Inkerin puolesta bolševismia vastaan. Rykmentti osallistui Venäjän valkoisen armeijan rinnalla muun muassa Pietarin valtausyritykseen. Osana inkeriläisten kansannousua ja heimosotia rykmentti sai haltuunsa hetkellisesti Kirjasalon alueen. Inkerin vapauttamispyrkimykset kuitenkin epäonnistuivat, kun Kirjasalosta jouduttiin luopumaan ja Pohjois-Inkerin rykmentti lakkautettiin Suomeen vetäytymisen jälkeen joulukuussa 1920.

Puhuttelivat

eli sirkuttivat. Mäntii ympärikkoo -runon selitys.

PVO:n ilmatorjuntapiste

PVO tarkoittaa Neuvostoliiton ilmapuolustusta.

Pyhä Ilja

Pyhä Ilja oli karjalaisessa kansanuskonnossa kunnioitettu ja ankarana tunnettu pyhä eli pyhimys. Iljassa oli piirteitä sekä Vanhan Testamentin profeetasta Eliaasta että Ukko ylijumalasta. Pyhä Ilja jyrisi ukkosella, mutta tunnettiin myös viljan kasvattajana kuten Ukko.

Pyhä Petro

Pyhä Petro eli pyhä Pietari on Uuden Testamentin mukaan yksi Jeesuksen opetuslapsista ja apostoleista.

Pysähtyneisyyden aika

Pysähtyneisyyden aika on Mihail Gorbatšovin keksimä termi, jolla viitataan Neuvostoliiton yhteiskunnalliseen tilanteeseen 1970- ja 1980-luvuilla ennen hänen valtaannousuaan sekä perestroikan ja glasnostin lanseeraamista. Leonid Brežnevin valtakauden viimeisen kymmenen vuoden aikana sekä hänen lyhytaikaisien seuraajiensa Juri Andropovin sekä Konstantin Tšernenkon ollessa vallassa Neuvostoliiton talouden kehitys takkusi ja yhteiskunnallinen ilmapiiri kiristyi jälleen, kun poliittisia uudistuksia, itsenäisiä kansanliikkeitä sekä toisinajattelijoita pyrittiin tukahduttamaan.

Päivävuorossa

eli tisurstvassa.

Rehabiliointi

Rehabilitointi on Neuvostoliiton ja entisten Neuvostoliiton maiden kontekstissa käytetty termi, joka tarkoittaa valtion toimesta syyttömästi tuomittujen tai vainottujen kunnian palautusta. Kunnianpalautuksia aloitettiin myöntämään Neuvostoliitossa ensimmäisen kerran 1950-luvulla Stalinin kuoleman jälkeen ja myöhemmin uudestaan 1980- ja 1990-luvuilla perestroikan myötä. Rehabilitaatio on ennen kaikkea symbolinen tunnustus vainojen uhrien syyttömyydestä. Rehabilitoitujen omaiset olivat Neuvostoliitossa ja ovat vielä nykyäänkin Venäjällä oikeutettuja saamaan vaatimatonta rahallista korvausta menetyksistään.

Samovaari

Samovaari on venäläinen messinkinen tai kuparinen teenkeitin.

Savakot

Savakot ovat äyrämöisten ohella toinen inkerinsuomalaisten pääryhmistä. Savakkojen väestöryhmä alkoi muodostua melko varhain Ruotsin kuningaskunnan aikana. Silloin sotien runteleman Karjalankannaksen länsiosassa sijaitsevaan Äyräpään kihlakuntaan alkoi muuttaa uutta väestöä Savosta ja Viipurin Karjalan läntisistä kihlakunnista.

Inkerinmaalle savakkoja muutti 1600-luvulla lähinnä Savosta, Jääsken ja Lappeen kihlakunnista sekä Karjalankannaksen itäosasta.

Venäläisen maantieteilijän ja tilastotutkijan Peter von Köppen tutkimusten mukaan äyrämöisten lukumäärä Inkerissä oli 43 080 henkeä vuoden 1848 tienoolla.

Savakot erottuivat muista suomalaisista lähinnä savakkomurteensa ja naisten pukeutumisen kautta, sillä Inkerissä savakkomiesten pukeutuminen oli hyvin samankaltaista kuin venäläisilläkin. Kuitenkin 1900-luvulle tultaessa oli äyrämöisten ja savakkojen väliset kulttuurierot lähes kadonneet, ja jäljelle oli jäänyt hienoisia murre-eroja.

Sosialismi

Sosialismi tarkoittaa yhteisomistusta ajavaa aatesuuntausta.

Sotakommunismi

Sotakommunismiksi kutsutaan ajanjaksoa Neuvosto-Venäjällä vuosina 1918–1921, jolloin maassa käytiin sisällissotaa ja vuoden 1917 vallankumouksen myötä valtaan nousseet bolševikit pyrkivät vakiinnuttamaan asemaansa kaikin mahdollisin keinoin. Sotakommunismin myötä yksityiset tuotantolaitokset otettiin valtion haltuun ja kaikkea talouselämää pyrittiin hallitsemaan keskusjohtoisesti. Toimet johtivat miljoonien ihmisten nälänhätään sekä ruoan ja muiden välttämättömyyksien säännöstelyyn. 1920-luvun alussa sotakommunismin aika päättyi, kun käyttöön otetti uusi talouspolitiikka eli NEP.

Suojeli sinua pahoilta voimilta

eli ojenti sotaohjia. Morsiamen kylvetysvirren selitys.

Sovhoosi

Sovhoosit olivat Neuvostoliitossa valtion omistamia maatiloja. Niissä työskennelleille ihmisille maksettiin vakituista palkkaa, mikä erosi kolhoosin käytänteistä. Tilojen investoinnit oli rahoitettu valtion budjetista, joten kun Neuvostoliiton romahtamisen myötä valtiontuet lakkautettiin, myös sovhoosit menivät konkurssiin.

Stalinismi

Stalinismi oli Neuvostoliitossa Josif Stalinin kaudella (1924–1953) vallinnut diktatuuri.

Stolbovan rauha

Stolbovan rauhansopimus solmittiin 27.2.1617 Ruotsin ja Venäjän välillä. Rauha päätti Inkerin sodan, ja sen myötä Inkerinmaa liitettiin osaksi Ruotsin kuningaskuntaa. Rauhansopimus on saanut nimensä Laatokan rannalla sijaitsevasta Stolbovan kylästä, jossa sopuun päästiin pitkällisten neuvottelujen jälkeen.

Suojasää

Suojasää viittaa Stalinin kuolemaa seuranneeseen ajanjaksoon, jolloin Neuvostoliiton kulttuurielämä alkoi )Nikita Hruštšovin valtaannousun myötä rajoitetusti vapautua. Aikakausi sai nimensä Ilja Ehrenburgin vuonna 1954 ilmestyneen romaanin Suojasää mukaan. Suojasään katsotaan päättyneen 1960-luvun jälkipuoliskolla Leonid Brežhnevin valtaannousun jälkeen.

Suomalainen

Neuvostoliitossa asuneet inkerinsuomalaiset olivat Neuvostoliiton kansalaisia ja heillä oli neuvostopassi. Passiin heidän kansallisuudekseen oli kuitenkin merkitty suomalainen – miehillä finn ja naisilla finka. Käsite inkerinsuomalainen vakiintui käyttöön vasta myöhemmin ja yleisesti inkeriläisiin viitattiin Neuvostoliitossa pelkästään suomalaisina.

Suomen Inkeri-Liitto

Suomen Inkeri-liitto on suomen kielinen yhdistys, joka toimii Suomessa asuvien inkerinsuomalaisten yhdyssiteenä. Toiminnan tarkoituksena on lisätä Inkeri-tietoutta ja vaalia inkeriläisen kulttuurin säilymistä jälkipolville. Liitto järjestää muun muassa tapaamisia, matkoja ja juhlia. Suomen Inkeri-liitto tekee yhteistyötä seurakuntien ja kaikkien inkerinsuomalaisia tukevien järjestöjen kanssa, ja toimii tiiviissä yhteistyössä Inkeriläisten sivistyssäätiön kanssa.

Suomen Inkeri-liiton juuret ulottuvat aina Viipurissa keväällä 1934 perustettuun Inkeriläisten yhdistys ry:hyn asti. Sittemmin yhdistys on vaihtanut nimeä joitakin kertoja ja elänyt hiljaiseloa sota-aikaan. Nykyisen nimensä yhdistys sai vuonna 1994.

Suomen Suurruhtinaskunta (1809–1917)

Suomen Suurruhtinaskunta viittaa Venäjän vallan aikaan eli vuosiin 1809–1917. Tuolloin nimi oli vielä muodossa Suomen suuriruhtinaanmaa. Suomi oli autonominen osa Venäjän keisarikuntaa ja sen aluerajat olivat pääosin samat nykyisen Suomen valtion alueen kanssa. Suomen Suurruhtinaskunta oli nykyisen Suomen tasavallan edeltäjä, täyttäen jo suuren osan itsenäisen valtion kriteereistä.

Suomettuminen

Käsitteellä suomettuminen tarkoitetaan voimakkaamman valtion vaikutusvaltaa heikomman naapurimaan asioihin. Sananmukaisesti alkujaan Itävallasta ja Saksasta lähtöisin oleva termi Finnlandisierung tarkoittaa Suomen kaltaiseksi tulemista, jolla viitattiin Suomen joutumista Neuvostoliiton valtapiiriin. Neuvostoliitto pystyi vaikuttamaan poliittisella painostuksellaan muun muassa Suomen sisäpolitiikkaan. Suomettuminen ilmeni myös esimerkiksi median itsesensuurina.

Voidaan sanoa, että suomettumisen ydinaikaa oli presidentti Urho Kekkosen hallintokausi (1956–1982), mutta varsinaisesti se loppui vasta Neuvostoliiton hajoamiseen.

Suur-Suomi-aate

Suur-Suomi-aate oli itämerensuomalaisten kansojen yhteenkuuluvuutta korostavan heimoaatteen radikaali muoto. Aatteen ajatuksena oli liittää Suomeen suomenkielisen väestön asuinalueita, kuten Neuvostoliitolle kuuluneet Itä-Karjala ja Inkerinmaa sekä Pohjois-Norjan Ruijan alue ja Pohjois-Ruotsin Länsipohjan alue. Suomen itsenäisyyden alkuaikoina aatteen laajamittainen kannatus oli voimakkaimmillaan, ja silloin asian puolesta taisteltiin heimosodissa. Aate hiipui toisen maailmansodan jälkeen.

Suuri Pohjan sota

Suuri Pohjan sota käytiin Ruotsin ja sen vihollisliittoutuman välillä vuosina 1700–1721. Suureen vihollisiliittoumaan kuuluivat niin Venäjä, Saksi, Tanska ja Puola-Liettua kuin vuodesta 1715 mukaan liittyneet Preussi ja Hannoverkin. Sota päättyi lopulta Ruotsin tappioon ylivoimaisen vastustajan edessä ja Venäjän kanssa solmittuun Uudenkaupungin rauhaan. Ruotsi joutui luovuttamaan Venäjälle Inkerinmaan, Viron, Liivinmaan, Käkisalmen läänin eteläosan sekä läntisen osan Karjalankannaksesta. Kärsimänsä tappion ja alueluovutusten seurauksena Ruotsi menetti myös asemansa pohjoiseurooppalaisena suurvaltana.

Suuren Pohjan sodan aikana Suomessa oli vuosina 1700–1721 venäläismiehitys, joka tunnetaan nimellä isoviha.

Suuri terrori

Suuri terrori viittaa vuosina 1936–1938 Josif Stalinin valtakaudella Neuvostoliitossa kiihtyneisiin poliittisiin vainoihin. Suuren terrorin aikana joukkopidätettiin ja teloitettiin arviolta noin 600 000–1 200 000 neuvostokansalaista. Lisäksi valtava määrä kansalaisia karkotettiin ja lähetettiin Neuvostoliiton työ- ja vankileireille. Tekaistujen syytösten perusteella tuomituksi saattoi joutua kuka tahansa. Vainot kohdistuivat laajasti esimerkiksi ns. kulakkeihin, etnisiin vähemmistöihin, raja-alueiden asukkaisiin, kommunistisen puolueen eliittiin sekä puna-armeijan upseereihin.

Syli – pituusmitta

Syli on vanha pituusmitta. Yksi syli vastaa suunnilleen levitettyjen käsien välistä etäisyyttä.

Tarton rauha

Tarton rauha oli Suomen ja Neuvosto-Venäjän välillä vuonna 1920 solmittu rauhansopimus. Sopimus solmittiin maiden välisten virallisten suhteiden luomiseksi ja rajan vahvistamiseksi, sillä Suomen tulkinnan mukaan maiden välillä oli vallinnut sotatila vuodesta 1918 alkaen. Sopimuksessa Suomeen liitettiin Petsamon alue. Neuvosto-Venäjälle jäivät puolestaan Suomeen liittymisestä sopineet Repolan sekä Porajärven kunnat. Rauhansopimuksessa todettiin molempien maiden kansalaisten oikeus palata kotimaihinsa, ja palaaville pakolaisille luvattiin armahdus.

Inkerinmaan kohtalo oli yksi Tarton rauhanneuvottelujen sivujuonteista. Tarton rauhan seurauksena Suomen oli luovuttava liittoalueestaan Kirjasalon tasavallasta sekä vaatimuksista Inkerinmaan osalta.

Troikka

Troikka eli ”kolmikko”viittaa kolmen neuvostoviranomaisen — paikallisen kommunistisen puolueen sihteerin, turvallisuuspoliisin paikallisen päällikön ja yleisen syyttäjän — muodostamaan kokoonpanoon, joka tuomioistuinten sijaan langetti pikavauhtia ja ilman oikeudenkäyntiä laadittuja tuomioita vuodesta 1937 alkaen suuren terrorin aikana. Vainojen kiihdyttyä äärimmilleen, troikat saattoivat langettaa tuomioita jopa näkemättä ja kuulematta syytettyjä.

Tsastuska

Tsastuska on perinteinen venäläinen tai ukrainalainen humoristinen kansanlaulu, jossa on nopea rytmi. Yksinkertaista rytmistä kuviota hyödynnetään johdattelemaan humoristisen, ironisen tai satiirisen sisällön pariin.

Tšuhna

Tšuhna tai suhna on venäläisten käyttämä pilkkanimi suomalaisista ja suomensukuisista kansoista, kuten virolaisista, karjalaisista tai inkeriläisistä. Nimitys tulee venäläisten suomalaisille aikanaan antamasta haukkumanimestä ”tšuhonetstai ”tšuhonka”. Sitä käytettiin erityisesti suomalaisista, jotka veivät maataloustuotteita kuten maitoa, voita tai munia kaupunkiin myytäväksi.

Tundra

Tundra on pohjoisella pallonpuoliskolla sijaitseva kasvillisuusvyöhyke, jota on muun muassa Kanadan ja Siperian pohjoisosissa sekä Huippuvuorilla ja Grönlannissa. Alue on kylmyyden takia lähes puuton ja kitukasvuinen, ja tundralla on ympärivuotinen ikirouta.

Työarmeija

Työarmeija viittaa toisen maailmansodan aikana Neuvostoliiton niin kutsumista ”viholliskansallisuuksista”mobilisoimiin NKVD-työkolonniin. Käytännössä työarmeijalaiset (venäjäksi trudmobilizovannyje) olivat vankeja, jotka suljettiin pakkotyöleireille sen vuoksi, että heidän katsottiin olevan epäluotettavia kansalaisia ja siten kelpaamattomia rintamalle. Osa työarmeijan tukikohdista jatkoi toimintaansa vielä pitkään sodan jälkeen, aina 1950-luvun puolivälin tienoille saakka.

Uudenkaupungin rauha

Uudenkaupungin rauha solmittiin 30.8.1721 Venäjän ja Ruotsin välillä. Rauha päätti isonvihan eli Venäjän parikymmenvuotisen miehityskauden Suomessa vuosina 1700–1721. Samalla päättyivät viimeiset taistelut Venäjän ja Ruotsin välillä käydyssä suuressa Pohjan sodassa. Uudenkaupungin rauhan myötä Ruotsi menetti laajasti maitaan mukaan lukien Inkerinmaan, joka liitettiin osaksi Venäjän keisarikuntaa.

V.I. Lenin

Vladimir Iljitš Uljanov (1870–1924), joka tunnetaan paremmin nimellä V.I.Lenin, oli venäläinen bolševikkivallankumouksellinen, marxilaisen filosofian teoreetikko ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Vuonna 1917 Venäjän vallankumouksen jälkeen Lenin valittiin kansankomissaarien neuvoston puhemieheksi eli Neuvosto-Venäjän johtajaksi, missä tehtävässä hän toimi joulukuuhun 1922 asti. Leninin aloitteesta vuonna 1917 perustettiin Neuvosto-Venäjän salainen poliisi Tšeka ja hänen aikakaudellaan 1920-luvun alussa otettiin käyttöön uusi talouspolitiikka NEP. Leninin kuoltua tammikuussa 1924 kommunistisen puolueen alkoi sisällä valtataistelu, jonka Josif Stalin lopulta voitti.

Välskäri

Välskäri tarkoittaa lääkäriä. Neuvostoliitossa välskärit, erotuksena muista lääkäreistä, työskentelivät kaupunkien ulkopuolella maakunnissa.

Vastaanottoleiri

Inkeriläisten siirtolaisten vastaanottoleirit olivat Suomessa vuosina 1943–1944 toimineita väliasemia, joille otettiin vastaan Virosta Suomenlahden yli saapuvia inkeriläisiä ennen heidän siirtoaan karanteenileireille. Vastaanottoleirejä oli yhteensä neljä ja ne sijaitsivat Hangossa, Turussa, Raumalla ja Pohjalla. Vastaanottoleireillä mm. kirjattiin väestöä sekä kortistoitiin, varastoitiin ja lähetettiin eteenpäin ihmisten tavarat. Viipyminen vastaanottoleireillä vaihteli parista päivästä viikkoihin. Vastaanottoleireillä menehtyi noin 200 merimatkan ja sairauksien heikentämää inkeriläistä.

Vatjalaiset

Vatjalaiset ovat Inkerinmaalla asuva itämerensuomalainen kansa. Vatjalaiset olivat Inkerinmaan vanhimpia asukkaita, jotka ilmeisesti muuttivat alueelle alunperin Virosta. Perinteinen vatjalaisalue sijaitsee Laukaanjoen ympäristössä, melko lähellä Viron rajaa. Vuonna 1850 vatjalaisia oli noin 5000 henkeä, ja he asuivat lähinnä Luoteis-Inkerissä Kaprion ja Kattilan tienoilla.

Vatjan kielen lähimpänä sukukielenä pidetään viroa. Nykyisin vatja on äärimmäisen uhanalainen kieli ja sitä puhuu vahvana äidinkielenään arviolta enintään viisi ihmistä.

Veljieni puolisoiden kanssa

eli olla natona. Nato on veljen vaimo. Mäntii ympärikkoo -runon selitys.

Venäjän sisällissota (1918-1922)

Venäjän sisällissota käytiin vuosina 1917–1922 Venäjän vallankumouksen jälkeen. Sisällissodan osapuolina olivat vallankumoukselliset bolševikit ja heitä vastustaneet valkoiset eli monarkistit sekä useita muita pienempiä ryhmittymiä. Sota päättyi bolševikkien voittoon ja he saivat vakiinnutettua uuden hallituksensa aseman vuoden 1921 loppuun mennessä. Sodalla ei ole varsinaista päättymispäivää, sillä hajanaisia taisteluja käytiin yhä syksyllä 1922.

Suomeen pakeni sisällissodan vuosina yli 8 300 inkerinsuomalaista ja arviolta 12 000 itäkarjalaista pakolaista, joista kuitenkin lähes puolet palasi Neuvostoliittoon rauhanneuvottelujen jälkeen.

Venäjän tasavalta (1917)

Venäjän tasavalta oli lyhytaikainen valtio vuoden 1917 aikana, ja sitä johti Venäjän väliaikainen hallitus. Valtio syntyi helmikuun vallankumouksessa 15. maaliskuuta, kun keisari Nikolai II:n luopui vallasta. Venäjän tasavallaksi se julistautui 14. syyskuuta. Venäjän tasavalta lakkautettiin lokakuun vallankumouksen yhteydessä 7.11.1917, ja sitä seurasi Neuvosto-Venäjä.

Venäjän vallankumous (1917)

Venäjän vallankumous on yhteisnimitys kahdelle vuonna 1917 Venäjällä tapahtuneelle vallankumoukselle – helmikuun ja lokakuun vallankumoukselle. Helmikuun vallankumous sai alkunsa Pietarissa syntyneestä lakkoliikkeestä, joka protestoi elintarvikepulaa vastaan. Lakkoliike, johon myös keisari Nikolai II:n tukena olleet sotilaat liittyivät, syrjäyttivät hallituksen ja pakottivat keisarin luopumaan vallastaan. Helmikuun vallankumouksen jälkeen perustettu väliaikainen hallitus ei kuitenkaan onnistunut palauttamaan yhteiskuntarauhaa. Niinpä lokakuussa 1917 V.I. Leninin johtamat bolševikit ottivat vallan.

Tammikuussa 1918 kokoontuneessa kansalliskokouksessa muut sosialistiset ryhmät olivat kuitenkin bolševikkeja vahvempia, joten Leninin hallitus hajotti kansalliskokouksen. Kesällä 1918 bolševikkien hallitsema työläisneuvostojen kongressi hyväksyi Venäjän sosialistisen federatiivisen neuvostotasavallan valtiosäännön.

Taistelu vallasta jatkui vallankumouksen jälkeen Venäjän sisällissotana, jota käytiin vuosina 1918–1922.

Venäjänsaksalaiset (1917)

Termi venäjänsaksalainen viittaa kaikkiin Venäjällä tai entisessä Neuvostoliitossa asuneisiin kansallisuudeltaan saksalaisiin henkilöihin. Heihin lukeutuvat esimerkiksi Volgan saksalaiset ja Baltian saksalaiset.

Myös Inkerin alueella on vuosisatojen ajan asunut saksalaistaustaista väestöä. Saksalaisia uudisasukkaita alettiin värvätä Inkerinmaalle jo Ruotsin vallan aikana, kun kuningas lupasi heille etuoikeuksia vuonna 1622, mikäli he asettuisivat asumaan Nevan alueelle. Myös Venäjän hallitsijat kutsuivat 1700- ja 1800-luvulla saksalaisia asumaan Inkeriin, luvaten näille muun muassa uskonnonvapauden sekä vapautuksen sotapalveluksesta. 1800-luvulla Pietarissa arvioidaan asuneen noin 50 000 saksalaista, joista monet olivat mukana niin hovissa, armeijassa kuin talouselämässäkin. Saksalaiset säilyivät 1900-luvulle asti väestötilastoissa omana ryhmänään.

Viisivuotissuunnitelma

Viisivuotissuunnitelma viittaa Neuvostliitossa käytössä olleeseen suunnitelmatalouden malliin, jossa keskitetysti laadittiin maanlaajuinen taloussuunnitelma aina viideksi vuodeksi kerrallaan. Suunnitelmissa asetettiin tavoitemäärät muun muassa maataloudelle, teollisuustuotannolle, työllistämiselle ja terveydenhuollolle. Neuvostoliiton ensimmäinen talouspoliittinen viisivuotissuunnitelma laadittiin Josif Stalinin määräyksestä ajalle 1928–1933 ja se syrjäytti aiemmin käytössä olleen NEP-talouspolitiikan. Viisivuotissuunnitelmat olivat käytössä aina Neuvosto­liiton romahtamiseen saakka. Viisivuotissuunnitelmat kuuluivat Neuvostoliiton lisäksi muun muassa valtiososialistiset maiden, kuten entisen Saksan demokraattisen tasavallan hallinnointitoimiin.

Vossikka

Vossikka tarkoittaa henkilöliikennettä hevosvaunuilla tai talvella reellä hoitavaa vuokra-ajuria. Nimitys tulee venäjän sanasta izvoztshik,. Muita suomeksi käytettyjä muotoja ovat myös issikka ja isvossikka.

Yhteiskuntaluokka

Yhteiskuntaluokka on käsite, jolla viitataan esimerkiksi koulutuksesta, ammatista ja varallisuudesta johtuviin eroihin eri yhteiskunnan väestöryhmien välillä.

Neuvostoliiton virallisen ideologian, marxilais-leninismin, mukaan omistava luokka oli tuhottava ja tuotantovälineet otettava yhteisomistukseen. Työväenluokan yksinhallinnon eli proletariaatin diktatuurin katsottiin johtavan lopulta luokattomaan yhteiskuntaan eli kommunismiin. Virallisesta ideologiasta huolimatta myös Neuvostoliitossa valtaapitävät henkilöt muodostivat eliitin eli nomenklatuuran, joka nautti erivapauksia.

Äyrämöiset

Äyrämöiset olivat savakkojen ohella toinen inkerinsuomalaisten pääryhmistä. Alun perin äyrämöiset olivat Karjalankannaksen länsiosan suomalaista kantaväestöä, jota muutti 1600-luvulla Inkeriin Ruotsin kuningaskunnan aikaan, lähinnä Äyräpään kihlakunnasta. Venäläisen maantieteilijän ja tilastotutkijan Peter von Köppen tutkimusten mukaan äyrämöisten lukumäärä Inkerissä oli 29 242 henkeä vuoden 1848 tienoolla.

Karjalan-Kannaksella ja Inkerinmaalla asuessaan äyrämöiset pysyttelivät pitkälti omana ryhmänään. He erottuivat muista suomalaisista lähinnä äyrämöismurteensa ja pukeutumisensa kautta. Kuitenkin 1900-luvulle tultaessa äyrämöisten ja savakkojen väliset kulttuurierot olivat lähes kadonneet, ja jäljelle oli jäänyt hienoisia murre-eroja.