Arkistoaineistoja inkeriläisistä

Inkerinsuomalaisten arkistoaineistoja on tallennettu useisiin
arkistoihin Suomessa, Ruotsissa, Venäjällä, Virossa kuin
Kazakstanissakin.

SKS:n arkistossa on tutkittavissa jo 1840-luvulla kerättyä kansanperinnettä Inkerinmaalta. Inkeriläisten ja suomensukuisten kansojen perinnettä kerättiin ja talletettiin SKS:ssa jo ennen 1800-luvun puoliväliä. Seuran ensimmäinen sihteeri Elias Lönnrot kävi Inkerissä vuonna 1844. D.E.D. Europaeus ja Henrik August Reinholm puolestaan matkasivat yhdessä Inkeriin vuonna 1847. Heidän talteen kirjaamansa kansanrunous päätyi osaltaan muun muassa Kalevalan aineksiksi ja niitä julkaistiin Suomen Kansan Vanhoissa Runoissa (SKVR). Nämä aineistot ovat myös osa SKS:n arkiston perinteen ja nykykulttuurin kokoelmaa. SKS:n arkiston kirjallisuuden ja kulttuurihistorian kokoelmaan on puolestaan tallennettu niin inkeriläistaustaisten yksityishenkilöiden aineistoja, kuin kirjallisuuden, kielitieteen ja kansanperinteen tutkijoiden arkistoja.

Inkerinmaalle suunnattiin keräämään tietoja myös heti Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen Inkerin identiteetti -hankkeessa 1990-luvun alussa. Tuoreimmat inkerinsuomalaisiin liittyvät arkistoaineistot ovat karttuneet vuosina 2018–2020 Inkeri ja inkeriläisyys – muistot talteen, arkisto haltuun -hankkeessa, kun sen puitteissa tehtiin 120 muistitietohaastattelua ja tallennettiin useita kymmeniä yksityisarkistoja.

SKS:n arkistossa toteutettiin myös Stalinin vainot -muistitietokeruu keväällä 2020, joka jatkui Stalinin vainojen muistot -hankkeena (2021–2023). Hanke tallensi Stalinin vainojen uhrien historiaa sekä heidän jälkeläistensä kokemuksia sukua koskettaneista vainoista. Hankkeen aikana laadittiin Stalinin vainojen muistot -oppimissivusto.

SKS:n arkiston kokoelmista voi kysyä lisätietoja ottamalla yhteyttä arkiston asiakaspalveluun.

Inkeriin ja inkeriläisiin liittyviä arkistoja löytyy Kansallisarkiston Helsingin, Hämeenlinnan, Oulun, Turun ja Vaasan toimipaikoista. Suurin osa arkistoaineistoista liittyy Inkerissä toimineiden yhdistysten ja seurakuntien toimintaan sekä inkeriläisten vapautusliikkeen parissa toimineisiin henkilöihin. Myös siirtoväkeen ja inkeriläispakolaisten asioiden hoitamiseen ja palautuksiin liittyviä aineistoja löytyy Kansallisarkiston kokoelmista muun muassa Valpon arkistosta, Supon arkistosta sekä Heimopataljoonan aineistoista.

Kansallisarkistossa toteutettiin vuosina 2007–2009 Kotiin karkotettavaksi -tutkimushanke Suomeen jatkosodan aikana siirrettyjen inkeriläisten palauttamisesta Neuvostoliittoon sodan päätyttyä. Kansallisarkisto on laatinut myös kiinnostavat Novgorod– ja Carelica-portaalit.

Kansallisarkistossa aloitettiin syyskuussa 2020 viisivuotinen tutkimushanke suomalaisten kohtaloista Venäjällä vuosina 1917–1964. Kansallisarkiston toimesta Suomalaisista Venäjällä vuosina 1917–1953 tehtiin esiselvitys, johon kuuluu dosentti Toivo Flinkin laatima osaselvitys inkerinsuomalaisten vaiheista. Kansallisarkiston tutkimushanke teki yhteistyötä SKS:n Stalinin vainojen muistot -hankkeen kanssa.

Hankkeessa on julkaistu Kohtalona Neuvostoliitto -tietokanta, jossa on henkilö- ja karttatietoja suomalaisista Neuvostoliitossa vuosina 1917–1964

Ota yhteyttä Kansallisarkistoon.

Turussa sijaitsevassa Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksen arkistossa on muun muassa inkerinsuomalaisten haastatteluita. Arkiston kokoelmat sisältävät eri oppiaineista kertyneitä kokoelmia ja kokonaisuuteen kuuluvat folkloristiikan ja uskontotieteen kokoelma (TKU), etnologian kokoelma (TYKL), museologian kokoelma (MUSE), Suomen historian kokoelma (SUHI), yleisen historian kokoelma (TYYH) ja kotimaisen kirjallisuuden kokoelma (KOTK).

Kansallinen audiovisuaalinen instituutti (KAVI) on sekä muistiorganisaatio että valvontaviranomainen. KAVI:n tehtävänä on säilyttää kotimaisen audiovisuaalisen kulttuurin tuotteet sekä edistää audiovisuaalista kulttuuriperintöä ja mediakasvatusta. Elävä muisti -palvelusta on katsottavissa inkeriläisiin liittyviä filmejä.

Kotimaisten kielten keskus (Kotus) on opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaan kuuluva virasto, jonka tehtäviä ovat suomen ja ruotsin kielen huolto, neuvonta ja sanakirjatyö sekä kielenhuoltoon ja sanakirjoihin liittyvä tutkimus. Kotuksen tehtävänä on lisäksi koordinoida saamen kielten, viittomakielen ja romanikielen huoltoa. Sen toiminnan tavoitteena on kielen asiantuntijana edistää keskuksen toimialaan kuuluvien kielten käyttöä yhteiskunnassa. Kotuksessa on Inkeriin liittyvää aineistoa muun muassa inkeriläismurteiden, nimistöjen alkuperän sekä asutushistorian osalta.

Tampereen yliopiston Kansan­perinteen arkisto toimii Tampereen yliopiston Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan yhteydessä omana kokonaisuutenaan. Siihen kuuluvat äänite- ja valokuva-arkisto sekä käsikirjoitus- ja asiakirjakokoelmat. Arkisto kerää ja siellä säilytetään kansanperinteeseen ja historiaan liittyvää aineistoa. Kokoelmista löytyy niin Inkeriin ja inkeriläisiin liittyviä äänitteitä, valokuvia kuin tekstiaineistojakin.

Tarkempia tietoja on saatavissa kultakin taholta – otathan yhteyttä organisaatiohin suoraan, mikäli kiinnostuksesi heräsi!

Aineistoja on mahdollista etsiä Finna-palvelun kautta, josta pääsee tutustumaan monien eri organisaatioiden arkistoaineistoihin yhdellä kerralla. Aineistojen metatiedot ja digitaalisesti selailtavat aineistot täydentyvät jatkuvasti, kun aineistoja saadaan siirrettyä eri organisaatioiden taustajärjestelmistä Finnaan.

Finnaan tulee näkyviin pääsääntöisesti arkistoissa säilytettävien aineistojen metatiedot, mutta joitakin vanhempia aineistojakin pääsee tutkimaan suoraan Finnan kautta. Huomaathan, että monia arkistoaineistoja – erityisesti uudempaa kartuntaa – täytyy tästä huolimatta mennä tutkimaan arkistoihin paikan päälle useista syistä johtuen. Kaikkea arkistoaineistoa ei ole saatavissa verkon välityksellä, eikä kaikkea aineistoa ole digitoitu. Vapaata käyttöä voi rajoittaa myös esimerkiksi tekijänoikeudet tai aineistojen luovuttajien toiveet.

Ruotsin kansallisarkisto Riksarkivet säilyttää Ruotsin inkerinsuomalaisia koskevia viranomaisasiakirjoja. Riksarkivetin kokoelmiin kuuluu muun muassa Statens Utlänningskomissionin (SUK) arkisto, joka sisältää esimerkiksi raportteja ja muistioita pakolaisten asuinpaikoista sekä muista tiedoista. Ruotsissa inkerinsuomalaiset rekisteröitiin useimmiten venäläisiksi, toisinaan balteiksi tai suomalaisiksi. Näin ollen inkerinsuomalaisista pakolaisista ei löydy tietoja, mutta yksittäisistä henkilöistä  on mahdollista hakea tietoja heidän etu- ja sukunimensä perusteella.

Boråsin kaupunginarkistossa säilytetään entisen Inkerin Suomalaisten Keskusliiton (ruotsiksi Finsk-ingermanländarnas centralförbund, toimi vuosina 1956–1992) arkistoa.

Eskilstunan kaupunginarkistossa säilytetään Eskilstunan inkerinsuomalaisen yhdistyksen arkistoa.

Venäjällä on inkeriläisiä koskevaa arkistoaineistoa muun muassa valtionarkistoissa, maakunta-arkistoissa sekä viranomaisarkistoissa. Useissa venäläisissä arkistoissa aineistoja annetaan vain akateemiseen tutkimuskäyttöön. Saatavuustiedot on varmistettava tapauskohtaisesta suoraan kyseiseltä arkistolta.

Suomen Kansallisarkisto on tehnyt yhteistyötä Venäjän arkistojen kanssa, hankkien digitaalisia kopioita Suomea koskevista asiakirjoista tutkimuskäyttöön. Hankitut digitaaliset asiakirjat ovat käytettävissä nykyisten sopimusten perusteella Kansallisarkiston tutkijasaleissa. Lisätietoja Kansallisarkiston Venäjä-yhteistyön kautta hankituista arkistoasiakirjakopioista löytyy täältä.

Inkerinsuomalaisia koskevaa arkistoaineistoa löytyy ainakin seuraavista arkistoista:

Muita hyödyllisiä instituutioita voivat olla:

Kansan Arkisto on myös koonnut luetteloa venäläisistä verkkosivuista ja verkossa löytyvistä tietokannoista, joista löytyy tietoja Neuvostoliiton suomalaisista. Kooste on luettavissa täällä.

Viron kansallisarkistossa Tallinnassa – Rahvusarhiiv – on laajat arkistoaineistot liittyen Inkeriin ja inkeriläisiin. Aineistoja on aina Liivinmaan Ruotsinvallan ajoista 1600-luvulta lähtien tähän päivään. Mukana on aineistoja inkeriläisten osuudesta Viron vapaussotaan (1918–1920) ja Saksan miehitysajalta (1941–1944) löytyy muun muassa inkeriläisten evakuoinnista kertovaa aineistoa. Lisäksi löytyy uudempaa materiaalia esimerkiksi inkeriläisten seurojen toiminnasta.

Inkerinsuomalaisiin liittyviä aineistoja löytyy myös Tartossa sijaitsevasta Viron kirjallisuusmuseossa – Eesti Kirjandunsmuuseum.

Karagandan alueen valtionarkisto, Kazakstan – Государственный архив Карагандинской области. Yhteistyössä Kansallisarkiston kanssa.

Arkistoaineistoa saattaa olla myös monien muiden tahojen hallussa näiden edellä mainittujen lisäksi. Jos haluat ilmoitta oman organisaatiosi inkeriläisaineistoista, jotta voimme täydentää tietoja tälle verkkosivustolle, niin voit ilmoittaa niistä lähettämällä sähköpostia!

Huom. Vuonna 2024 tehdyn uudelleen julkaisun yhteydessä kaikki mahdolliset linkit on päivitetty. Osa linkeistä on kuitenkin vanhentumut vuoden 2021 jälkeen.

Kuva arkistoon luovutetuista Maria Kuparin arkiston kirjeistä. Kuvannut Maiju Putkonen 27.6.2019. CC BY 4.0