Lahjat

Lapsille joulun jännittävin ja odotetuin hetki on aattona, kun joulupukki tuo joululahjat.

Viime vuosina suosittuja joululahjoja ovat olleet kuulokkeet, pelit, äly- ja urheilukellot sekä puhelimet. Jokavuotisia klassikkoja ovat kirjat, yöasut, villasukat ja erilaiset herkut.

Joululahjan ei tarvitse olla aina tavaraa. Aineeton joululahja voi olla esimerkiksi lahjakortti ravintolaan tai elokuvalippu.

Toisen puolesta voi myös antaa rahaa hyväntekeväisyyteen.

Vuonna 2019 suomalainen käytti keskimäärin 330 euroa joululahjoihin. Joulun kulutushysteriaa ja kaupallisuutta myös paheksutaan ja kritisoidaan.

Monelle ekologinen ja eettinen joulu on tärkeää. 60 prosenttia suomalaisista osallistuu hyväntekeväisyyteen jouluna. Joulukuussa kaduilla näkee Pelastusarmeijan joulupatoja, joiden avulla on kerätty rahaa jo vuodesta 1906. Keräyksen avulla köyhille perheille lahjoitetaan vaatteita, lahjakortteja ja ruokaa.

Lahjat kuuluvat moneen juhlaan. Lahjassa yhdistyy hyvän tekeminen ja suhteiden hoitaminen. Ennen talon isännät ja emännät auttoivat köyhiä ja antoivat lahjoja työntekijöilleen jouluna.

Suomessa perheenjäsenet alkoivat antaa toisilleen joululahjoja kaupungeissa 1700-luvun lopulla. Maaseudulla tapa alkoi yleistyä 1800-luvulla. Tavallisia lahjoja olivat itse tehdyt vaatteet, esineet sekä ruoka ja juoma.

1800-luvun lopulla kaupat alkoivat pystyttää joulunäyttelyitä, jotka esittelivät lahjatavaroita. Pian kaupat alkoivat rakentaa myös jouluisia näyteikkunoita. Helsingin tunnetuin jouluikkuna on tavaratalo Stockmannin satuikkuna.

1900-luvulla syntyi joululahjateollisuus, ja tuotteet levisivät ympäri Suomen.