Jouluruoka

Syöminen ja juominen ovat vanhoja jouluperinteitä. Joulu on ruokajuhla, ja jouluna saa syödä myös yöllä.

Perinteiseen joulupöytään kuuluu joulupuuro, kinkku, laatikot, rosolli ja kalat. Piparkakut, joulutortut ja glögi ovat tärkeä osa herkuttelua. Jouluolut on ikivanha perinne.

Nykyään jouluruokia valmistetaan myös kasvis- ja vegaaniversioina.

Kinkku on joulupöydän kuningas ja jouluruokien ykkönen. Suomalaiset syövät yli 6 miljoonaa kiloa kinkkua joka joulu. Joulukinkku on tapana kuorruttaa sinapilla.

Kasvissyöjän kinkku voi olla tehty tofusta tai seitanista.

Kinkku on ollut osa joulupöytää 1800-luvulta asti. Kinkku on tavallinen joulun ruoka myös muissa Pohjoismaissa.

Joulupuuroon eli riisipuuroon tulee riisiä, maitoa ja suolaa. Joulupuuro tarjoillaan kanelilla ja sokerilla tai sekahedelmäkeiton kanssa. Joulupuurolla on tapana aloittaa jouluaatto.

Joulupuuron syöminen on jännittävää, koska puuroon piilotetaan manteli. Se, joka saa mantelin, voi esittää toiveen. Manteli tuo hyvää onnea.

Ennen jouluna oli tapana syödä ohrapuuroa. Suomeen alettiin tuoda riisiä ulkomailta 1800-luvulla. Ensin rikkaat kaupunkilaiset alkoivat syödä riisipuuroa, ja lopulta tapa levisi myös maaseudulle. Riisipuuroa pidettiin hienona ruokana, koska riisi oli aluksi hyvin kallista.

Perinteisiä suomalaisia jouluruokia ovat lanttu-, porkkana- ja perunalaatikko. Ne yleistyivät jouluruokina 1800-luvulla. Nykyään useimmat ihmiset ostavat laatikkoruoat valmiina.

Joulupöydän uusin tulokas on bataattilaatikko. Bataatti on pehmeä ja makea kasvis, joka sopii mainiosti laatikkoruokaan.

Jouluna syödään paljon kalaa. Graavikalat ja sillit ovat perinteisiä ruokia. Kylmä kalapöytä on monen suosikki jouluna.

Rosolli on salaatti, jossa on punajuurta, porkkanaa ja perunaa. Mukana voi olla myös omenaa, suolakurkkua, silliä tai sipulia.

Rosolli on vanha juhlaruoka, jota on syöty erityisesti Länsi-Suomessa. Rosollista käytettiin ennen nimeä sallatti. Nimi rosolli tulee venäjän sanasta rossól, joka tarkoittaa suolavettä. Kun Suomesta tuli osa Venäjää 1800-luvulla, rosolli-nimi yleistyi.

Joulutorttu on voitaikinasta tehty leivonnainen, jonka täytteenä on luumuhilloa. Joulutorttu on tavallisesti tähden tai puolikuun muotoinen.

Nykyään on paljon reseptejä, joissa joulutorttu saa uusia muotoja ja erilaisia täytteitä. Joulutortusta voi tehdä esimerkiksi enkelin, ruusun tai lumihiutaleen muotoisen. Täytteenä voi olla myös jotain suolaista, kuten savulohta tai poroa.

On arveltu, että joulutortun idea tulee alun perin Englannista.

Piparkakut eli piparit ovat tärkeä osa joulun herkuttelua. Piparitaikinasta voi muotoilla lähes mitä tahansa. Sydän, tähti, kuusi ja possu ovat tavallisia piparimuotteja.

Piparkakku on vanha herkku. Piparkakku on alun perin itämainen leivonnainen, jonka ristiretkeläiset toivat Eurooppaan. Keskiajalla piparkakkuja käytettiin myös lääkkeenä. Piparkakusta tuli joulun herkku 1800-luvulla Ruotsissa ja Suomessa. Piparkakun nimi tulee pippurista.

Piparkakkutaloja alettiin tehdä Suomessa 1900-luvun alussa. Perinne tulee 1800-luvun Saksasta, jossa piparkakkutalon inspiraationa toimi Grimmin veljesten satu Hannu ja Kerttu.

Glögi on lämmin ja mausteinen joulun juoma. Glögi tehdään punaviinistä tai mehusta. Glögissä käytetään paljon mausteita, kuten inkivääriä, kanelia ja neilikkaa. Glögin sekaan laitetaan usein rusinoita ja manteleita.

Glögin tapaista juomaa on juotu Ruotsissa ja Suomessa jo keskiajalla. Sana glögi tulee ruotsin kielestä.

Myös muissa kulttuureissa on mausteisia joulujuomia, kuten Glühwein saksankielisissä maissa ja mulled wine Britanniassa.