Joulusauna
Joulusauna on vanha suomalainen perinne. Sauna on yhä tärkeä osa suomalaista joulua: 80 prosenttia suomalaisista saunoo jouluaattona. Suosituinta on kotona saunominen.
Nykyään jokainen saunoo jouluna milloin ja miten haluaa, mutta ennen joulusaunaan liittyi sääntöjä ja uskomuksia. Tässä muutama!
1. Joulusaunassa pitää olla hiljaa
Ajateltiin, että jos joulusaunassa puhuu, hyttyset syövät kesällä. Myös saunatonttu saattaa suuttua, jos saunassa metelöi.
2. Saunaan mennään jo päivällä
Ennen sauna lämmitettiin jouluaattona aikaisin, jotta kaikki ehtivät saunoa ennen pimeää. Saunassa puhdistauduttiin illan juhlaa varten.
Joulun aattoiltana piti kylpeä jo päivän aikana. Juhla-aattoiltana ei pitänyt kylpeä myöhään yöllä, sillä silloin saattoi saunassa kummitella ja pesuvesi voi muuttua vereksi.
Sortavala 1937
3. Olut tuo onnea
On vanha tapa heittää saunan kiukaalle olutta. Ennen ajateltiin, että tapa auttaa tuomaan seuraavana vuonna hyvän sadon. Ainakin se voi tuoda saunaan hyvän tuoksun.
Kiukaaseen heitettiin olutta, että ohrat kasvaa hyvin seuraavan vuonna.
Ruovesi 1935
4. Tekee hyvää kieriskellä lumessa
Monella on tapana käydä kesken saunomisen ulkona ja kieriä alasti lumessa. Hangessa voi tehdä myös lumienkelin.
Uskotaan, että lumessa kieriminen karaisee eli auttaa kestämään kylmää. Kylmän ja kuuman vaihtelua pidetään myös terveellisenä, sillä se parantaa verenkiertoa.
5. Saunatonttukin haluaa saunoa
Ennen uskottiin, että saunassa asuu tonttu. Jos saunassa kuultiin outoja ääniä, sanottiin, että se on saunatonttu. Tarinoissa voidaan myös nähdä vilahdus tontusta. Tonttu voi olla vaikkapa nuori tyttö tai vanha mies. Saunassa täytyy olla kiltisti, jotta tonttu ei tule vihaiseksi. Vihainen tonttu oli hyvin vaarallinen.
Ennen uskottiin, että jouluna tontut saunovat talon väen jälkeen. Tontuille on siis hyvä jättää saunaan löylyvettä ja olutta.