Kokko on tärkeä juhannustraditio Suomessa. Kokko on iso tuli, jota poltetaan juhannusyönä. Tavallisesti kokko tehdään rannalle tai aukealle paikalle.

Juhannuskokko on alun perin itäsuomalainen tapa, joka yleistyi muualla Suomessa 1800-luvulla. Ihmiset kokoontuivat katsomaan kokkoa sekä tanssimaan, laulamaan ja leikkimään.

Juhannuksen lisäksi kokkoja on poltettu keväällä ja syksyllä. Muinaissuomalaiset ajattelivat, että kokko ajaa pois pahat henget ja tuo onnea.

Kokkotraditio on yleinen myös muissa kulttuureissa. Ihmiset ovat polttaneet kokkoja ympäri Eurooppaa.

Suomessa kokon polttaminen on nykyään osa juhannuksen hauskanpitoa ja maaseutunostalgiaa.

Lapsia ihailemassa kokkoa veden äärellä, 1960-luku. Kuva: Juha Jernvall, Helsingin kaupunginmuseo.

Kun minä olin nuori, jo kaksi viikkoa ennen juhannusta alettiin laittaa kokkoja. Kaikki kylän nuoret olivat kantamassa puita joka ilta. Juhannuksena kokoille tulivat nuoret sekä vanhat ja tanssittiin piirileikkiä, ”rinkiä”. Kokolla oltiin puoleen yöhön, sitten lähdettiin taikoja tekemään.

Valkjärvi 1936

Tiesitkö?

Joka vuosi ei ole mahdollista tehdä juhannuskokkoa. Jos alueelle annetaan metsä- tai ruohikkopalovaroitus, ei kokkoa saa tehdä. Silloin maasto on kuivaa ja syttyy helposti tuleen.