Lisää kekrin perinteitä

SKS:n alkuperäiset perinnetekstit kertovat, miten pyhäinmiestenpäivänä tarkkailtiin säätä, hankittiin menestystä hevosille ja turvattiin niin karja- kuin kalaonneakin. Ja miten syötiin ja juotiin, kestittiin kekrittäriä, päästettiin pyhät miehet löylyyn, valmistauduttiin römppäviikkoon ja palveluspaikan vaihtoon.

Sellainen ilma kun on Mikkelinä (29.9.), semmoista on pyhhiin miähiin asti. Yläne. Vihervaara, Eemeli 3791. 1912.

Kesää keyriin, syksyä jouluun, talvi vasta Tahvanasta (26.12.) Toivakka. Halttunen, Ida 354. 1935.

Pyhäänpäivän aikana pitääs olla selkiää parin viikon aijan, sitten tuloo hyvä vuosi. Kauhava. Jussila, Matti 132. 1936.

Jos Pyhämiesten ja Martin (10.11.) välillä aurinko paistaa sen verran, että kerkiää hevosen satuloimaan, niin tulee hyvä vuosi. Uusikirkko, Turun lääni. Numminen, Jalo 172. 1917.

Jos keyrinä on selkiitä ilmoo, niin kevväillä aikaseen lumet alakaa sulloo. Rääkkylä. Hyvärinen, Alex 217. 1902.

Jälkeen pyhäinmiesten kun oli suvi, niin keväällä taas oli talvi. Kittilä. Paulaharju, Samuli 24050. 1920.

Talonpojilla kekri, herrain joulu. Hyrynsalmi. Paulaharju, Samuli 12750. 1917.

Jos on viinaton kööri, on leivätön joulu. Nilsiä. Puustinen, E. KRK 113:144. 1935-36.

Metelinmäen talossa oli muutamia vuosi sitten vanha koivu. Sen juurelle vietiin kekrinä viinaa, leipää ja kalaa uhriksi. Sotkamo. Nikki, H. 72. 1912.

Keurin aamulla ennenkuin ruvettiin syömään, viskattiin talkkunata uunille, sitten tekee lampaat hyvästi vuonia. Juva. Kärkkäinen, V.J. 74. 1899.

Keerinähän hankittiin aina keerviinat, ja sellaisetkin, jotka eivät tavallisesti juoneet, niin silloin ainakin ottivat yhden ryypyn. Olihan se sellainen taikakin, että jos ruis meni kesällä lakoon, niin heti kyläläiset sanoivat isännän olleen edellisenä keerin humalassa. – Keitettiinhän sitä talakkunatakin silloin keerinä. Iisalmi, Peltosalmi. Hml:n alakouluseminaari, Helmi Laitinen 4584. 1935 – David Savolainen.

Köyrin aattona keitettiin velli, köyriaamuna lammassoppa. Leppävirta. Sääski, Sylvi 492. 1937.

Kartasalon puolella elänyt Paavo Karvonen (s. v. 1847) kertoi, että Mikkelinä ja kekrinä oli tapana tappaa ja syödä lammas pimeän aikana. Samoin tehtiin ja syötiin pimeän aikana kovarieska. Hapanrieskaa ei silloin vielä tunnettu, mutta kyllä pannurieska, ennen yleisesti tuohiseen tehty, kun pannuja ei vielä ollut. Päivään kerittiin ruokalevotkin maata. Tuusniemi. Räsänen, Otto KRK 118:209. 1935-36.

Niillä oli taikureilla oikein luvatut uhrit kekriksi, jotta kun säilyvät lampaat tai muut elukat, niin keitetään kekrinä. Sitten on keitetty mitä on luvattu ja syöty suuhunsa lihat. Vanhat ukot joit viinaa lihan kanssa. Sanottiin kekrinä, jotta ”pyhät miehet mouskutteloo”. Taivalkoski. Paulaharju, Samuli 15149. 1931.

Kekrinpäivän aikaan vietiin vanhasille ruokaa riiheen tai saunaan. Muutamat panivat ruoat siihen kiukoalle. Hirvensalmi. Kaukonen, Katri 1287. 1937.

Köyrittärelle laitettiin kylpy ennen. Sen tapana oli joskus heittää punainen lapanen tai sukka lähtiessään. Kangaslampi. Lönnbohm, O.A.F. 481. 1894? – seppä Turunen.

Köyrinä noustiin varhain ylös ja syötiin talkkuna. Jo varhain tuli vieraita, jotka uhkasivat kaataa uunin, ellei annettu kahvia. Jos ensimmäiset vieraat olivat miehiä, se ennusti seur. vuonna pässivuonia. Siksi toivottiin ensiksi naisvieraita, että tulisi lammasvuonia. – Väen ollessa saunassa jätettiin ruoka valmiiksi haltioita varten. Saunaan taas varattiin vedet, että haltiat saisivat kylpeä jälkeenpäin. Sulkava. Sääski, Sylvi 2384. 1939 – Alpo Korhonen.

Köyriä vasten yöllä noustiin tavallisesti kello yhden aikaan. Teurastettiin lammas ja valmistettiin jo klo viideksi aamiainen, tai viimeistäänkin klo kahdeksaan olivat lammaskeitto ja leppärieskat syötävänä. Sinä päivänä puhdistettiin myös huoneet, sillä seuraavana päivänä oli palvelusväen ”vuodenpää”. Illaksi lämmitettiin sauna ja keitettiin erojaisvelli. Ennen saunaan lähtöä kaadettiin velliä lautasille ja kutsuttiin ”pyhät miehet” syömään. Oven takana kuunneltiin sitten, kuinka ”pyhät miehet” söivät. – Seuraavaa päivää nimitettiin sielunpäiväksi ja sitä pidettiin pyhäpäivänä. Kun sinä päivänä käytiin toisissa taloissa, niin oli tapana taloon tultua kysyä: ”Köyriä vai uunia?” mikä tarkoitti sitä, että oliko tulijoille jotakin tarjottavaa, ja jos ei ollut, niin uuni särettiin. Kuopion pitäjä. Karhu, Lyyli 395. 1936.

Kekriksi täysi lammas teurastettiin, vielä lisäksi lehmän kylki piti olla ja viinaa. Sokkoa juostiin illalla. Suomussalmi. Paulaharju, Samuli 7241. 1916.

Koko lammas keitettiin kekrinä. Päineen, sorkkineen, mahoineen keuhkoineen se keitettiin. Nahka vain otettiin pois. – Olisko jo 40 vuotta siitä kun se järjestys loppui. Sitä niin palveltiin sitä karjan jumalaa. Pelättiin sitä, jotta jos ei sitä palvella, niin tarttuu netuuka. Kuusamo. Paulaharju, Samuli 15145. 1917.

Köyrinä pantiin ennen eväät lattialle. Renki päästi siat syömään. Kun emäntä tuli saunasta ja kuuli sikojen syönnin porstuasta sanoi hän: ”Vielä Manalaiset matsuttaa, Tuonelaiset totsuttaa.” Kangaslampi. Lönnbohm, O.A.F. 482. 1894 – Olli Turunen.

Pyhäin miesten aattona valettiin kuvia. Ensimmäinen kuva valettiin ”tontille”. Sitte järjestyksessä nimittäen toisille talon väelle. Muurla. Saariluoma, Vilho 1787. 1915. (Jokaiselle vuorotellen valettiin oma tina.)

Tinoja valetaan nykyään, se mitä valetaan, uudenvuoden yönä, mutta ennen muinen piti sen tapahtuneen (Keskisen Joosepin mukaan) vanhana pyhäinpäivänä. Tinaksi kelpasivat tinanapit, tinaiset kynttilänjalat ym. tina, jota ei oltu ennen siihen tarkoitukseen käytetty. Valintuotteiden muodosta saattoi ennustaa rikas mielikuvitus mitä tahansa tietysti. Avaimen muotoinen esine tiesi hallitukseen pääsöä, kehto naisille lapsensaantia, kruunu naimista, himmeä möhkäle tautia, ruumisarkku tautia. Längelmäki. Ekman (Tunkelo) E.A. 417-23. 1891.

Kekrinä, kekrinä nätit pojat
Anturakengissä tanssaa
Niillä ne kilkkaa kellonperät
Ja sormus on sormes kanssa.

Kekrinä, kekrinä nätit tytöt
Silkkisukissa hyppää
Niiltä ne piiat pestiä ottaa
Joista ne hyvin tykkää.

Kekrinä, kekrinä konttiämmät
Korvat luimassa haukkuu
Että piiat pestinsä pistäis
Oman kullan laukkuun.

Eräjärvi. Tyyskä, J. 1624. 1907.

Köyrinä kannettiin pehkuja isolle kasalle ja kylän nuoret kävivät sitä polttamassa. Pikkusen leikittiin, mutta enimmäkseen lämmiteltiin vaan. Kun tulet sammuivat, lähdettiin kilpaa juoksemaan. Kuka viimeksi jäi, oli köyri. Lapinjärvi. Saarto, Maila 525. 1940.

Mikonpäivän iltana tehtiin kankaalle kiikun luokse köyrikokko, samanlainen kuin kesällä juhannuskokko. Kerättiin risuja ja kaatuneita puita ja sytytettiin palamaan. Sinne kokoontuivat sitten koko kylän väki, nuoret sekä vanhat ”köyriä polttamaan” tai vanhat ukot ja ämmät ”ne köyriä kohenteli”. Nuoret kiikkuivat ja lauloivat tai tanssivat piiriä tai fyyrkantraa. Se oli sellainen iso tanssi, jossa saivat kaikki olla mukana. Sellaiset kainot tytötkin, jotka eivät polkkaa osanneet, niin fyyrkantraan nekin uskalsivat tulla, kun köyri oli poltettu. Se oli niinkuin kesän loppu. Sen jälkeen ei enää kokoonnuttu kiikulle, sinä kesänä. Iitti. Mannonen, Ulla 1455. 1936.

Pyhäinmiesten päiväin aikana talon palvelijat heittivät kengän ovensuuhun. Jos kärki oli oveen päin, ei ollut enää seuraavaa vuottta palvelijana samassa paikassa. Urjala. Hämeenlinnan alakouluseminaari 6268. 1938.

Köyrinä pantiin tupa aamusella hyvin aikaiseen lämmitä. Aamiaiseksi syötiin talkkunaa ja miehet ryyppäsivät kotikeittoista viinaa (pontikkaa) niin että tulivat humalaan. Kun aamutyöt oli kaikki tehty pimeän aikana, laitettiin pois lähteville palvelijoille eväät, ja sitten keitettiin lähtökahvit, mitkä juotuaan lähtivät hyvästeltyään talon väen. Karttula. Ollikainen, Hulda 582. 1937.

Pyhhäänpäivän jälkiviikko oli palvelijan vapaaviikko, kissaviikko, köyryviikko. Eräjärvi. Lindström, Laina 26. 1937.

Kaikki piikat ja trenkit orottivat pyhämiesten päivää, kun silloin päättyi palkollisten palvelusvuosi kaikille niillekin, jotka samaan taloon jäivät. Ja niille, jotka muuttivat palveluspaikkaa, alkoi ns. ryysviikko (vapaaviikko), jolloin kukin sai mennä ja olla missä tahtoi, ja toimeliaammat paikkasivat ryysyjäänkin, että taas vuoden tulisivat toimeen vaatteillaan ym. Ja vaikka vuodenaika tavallisesti oli sateinen ja kolea, niin kukin koitti sentään tavallaan hauskuuttakin etsiä. Lieto. Rinne, Akseli 1145. 1937.

Mikonpäivästä pyhäinpäivään keitti piiat viinaa. Ensin talon viinan, sitten renkien ja lopuksi omansa. Pyhäinpäivää pidettiin suurena juhlana, sillä silloin palvelusväen ”juko katkes”. Rengit lauloi, että ”nyt on renki suurempi herra, kun on isäntä itte”. Sahtia tehtiin suuri tynnyrillinen ja palvattiin ne lihat, jotka oli tehty Mikonpäivän aikaan. Pyhäinpäivänä käski talo kaikki torpparinsa päivälliselle. Piiat ja rengit saivat talosta lähtiessään pääsinkakot, johon kuului suuri limppu, 2 reikäleipää, 2 ohrasta rievää ja palvattu lampaan lapa. Viinansa sai viedä mukanaan, jos tahtoi. Viikon perästä (muuttolauantaina) tehtiin pesti vuoden palveluksesta ja väki alkoi taas tehdä työtä. Ne, jotka tahtoi, muuttivat silloin pyhäinpäivästä taloa. Heti ensimmäisenä pyhänä pidettiin piirileikkitanssit ja laulettiin, että ”kun viikon saatiin herrastella, niin ollaan vuoden vanki”. Ruovesi. Hämeenlinnan alakouluseminaari 4202. 1935.

Keuripäivänä aamulla oli (sian)lihapaistia taloissa; sitä tarjottiin kaikille talossa kävijöille. Myöskin viinaryyppyä tarjottiin. Päivälliseksi tarjottiin leppärieskaa, verestä ja jauhoista tuohiseen tehtyä. Sieluinpäivän aamuna oli erovelliä, joka sai nimensä siitä, että muutamat palvelijat silloin lähtivät pois. Evääksi he saivat tavallisesti kalakukon puolikkaan. Sieluinpäivän iltana 2.XI oli keuritanssit. Römppäviikolla kiertelivät – ainakin Valtimolla – serrapoiat. Nurmes. Partanen, Jorma 433. 1936.

Päänpitoviikot ovat kaksi ensimmäistä ”pyhäänpäivän jälkhin”, palvelijain vapaaviikot. Laihia. Rintala, Elna 486. 1937.

Pyhäinmiesten päivänä pääsit irti palveluksesta ja sitten oli kahdeksan päivää friiviikko eli koiranviikko. Kyrsät mukaan annettiin, kun friiviikolle lähti: kaksi leipää, yksi suuri juusto. Ylitornio. Paulaharju, Samuli ja Jenny 36985. 1938.

Keyrin vietto. Keyriaamuna piti kolme kertaa uuni lämmitä ja kolmasti syödä ennen päivän tuloa. Paistettiin lehmän takaraaja ja se oli koko päivän pöydällä. Jos kuka taloon tuli, niin heti käskettiin syömään. Kekrittäriä l. kekräättäriä kulki talosta taloon. Olivat naisia kummannäköisiksi puettuina, paperia ja muuta vaatteiden päällä. Iltapäivällä tulivat ja kun pääsivät tupaan, alkoivat tanssimaan. Niitä syötettiin. Tytöillä oli huivi sidottuna ympäri pään punasella t. sinisellä nauhalla niin, jotta vähän silmiä näkyi. Joskus oli poikiakin tytöiksi puettuina. Jos ei keyrittärille mitään annettu niin menivät navettaan tekemään lehmille ilkeyttä. Iisalmi. Paulaharju, Samuli b)3678. 1908.

Kekripukki tuli taloon aamulla. Pukkina oli mies, jolla turkki nurin päällä. Toinen turkki nurin päässä hiha ylös ojennettuna kuin kaula ja hihasta pisti esiin kirveen terä. Varsi oli hihassa ja keritsimet olivat nokkana kirveen terän vieressä, lusikat korvina. Hihoi nokkaansa ja pelotteli lapsia. Iisalmi. Paulaharju, Samuli 3681. 1909.

Kun pyhäänpäiväiltana menee yksinäiseen huoneeseen ja vetää paidan yltään niin että sen menee nurja puoli ulospäin, ja sitte heittää sen sijalleen levälleen ja rupee sen päälle maata alasti, niin nukkuissa tulee sulhanen tervehtimään. Jyväskylä. Nurmio, M. 997. 1888.

Köyrinuattona tytöt kantaa puita tuppaan, niin jos puut sattuu parittain, niin se tyttö naijjaan sinä vuonna. Joroinen. Kinnunen, A. 310. 1886.

Keyriä vasten tullaan ikkunan taa kuuntelemaan mitä siellä tarinoiaan. Jos hyvin puhuu, niin se on hyvä sillä vuolla. Iisalmi, Rutakko. Krohn, Kaarle 13924. 1885.

Keyrin uattona pantiin niin monta halakoo kun talossa oil immeisii, tuva seinee vasten pystyyn ja nimitettiin immeisten nimillä. Mikä halako yöllä kuatu, sen nimellinen kuol sinä vuonna siitä talosta. Rääkkylä. Hyvärinen, Alex. 351. 1902.

Isäntä ottanut kaikki avaimet poveensa ja huppu korvissa istunut, jotta kuuluuko mitä. Tienristeykseen mennyt istumaan, siellä kun kekritär ilmoitti, miten tulee hyvä vuosi taikka huono. Hyrynsalmi. Paulaharju, Samuli 6862. 1915.

Naisten käsityöt: Keyrinä pitää olla valmiina kolme vyyhtiä rihmaa kutakin naista kohti talossa. Jos on valmiina vaan kaksi, niin Kekritär toisella kurkusta kuristaa, toisella lyöpi. Tohmajärvi. Hakulinen, J.H. b)109. 1889.