Naamio

Halloweeniin kuuluu naamioituminen ja villi pukeutuminen. Suosittuja teemoja ovat fantasiamaailma ja kauhu.

Nykyään suomalaisissa kouluissa ja päiväkodeissa juhlitaan halloweenia. Lasten halloweeniin kuuluu askartelua, leikkiä, musiikkia ja naamioitumista. Tavallisia naamiaisasuja ovat supersankari, satuhahmo, eläimet, vampyyri, kummitus ja noita.

Myös monet opiskelijajärjestöt, ravintolat ja baarit järjestävät erilaisia halloweenin tapahtumia, joissa naamiaisasut ovat tärkeässä roolissa.

Kekrinä oli tapana pukeutua ja naamioitua. Nuoret aikuiset pukeutuivat kekripukin tai kekrittären asuun. Kekripukilla oli turkki väärin päin ja tuohinaamari. Kekritär pukeutui valkoiseen asuun. Mies saattoi pukeutua naisen vaatteisiin ja nainen miehen vaatteisiin.

Nuoret kiersivät asuissa taloja ja pyysivät ruokaa ja juomaa. Jos talo ei antanut ruokaa, nuoret uhkasivat, että he rikkovat talon uunin. Nuorilla oli tapana kysyä ”Köyriä vai uunia?”, samaan tapaan kuin halloweenina kysytään ”Trick or treat?”. Kysymys tarkoitti, onko talossa ruokaa tai juomaa tarjolla.

Ennen ajateltiin, että vainajat liikkuvat sadonkorjuujuhlan aikaan. Ihmiset pukeutuivat outoon asuun, jotta he eivät erottuisi vainajista. Naamioituminen oli myös osa juhlan hauskanpitoa.

Nykyään populaarikulttuuri toimii inspiraationa monen asulle halloweenina.