Laskiainen

Laskiainen on kevättalven juhla. Laskiaisen perinteitä ovat mäenlasku, laskiaispulla, hernekeitto ja pannukakku.

Laskiainen on seitsemän viikkoa ennen pääsiäistä. Muissa maissa laskiaisesta käytetään nimeä Pancake day, Shrove Tuesday, Mardi Gras. Katolisissa maissa on silloin karnevaalit, kuten Rio de Janeiron karnevaalit Brasiliassa.

Laskiaispulla on pulla, jossa on kermavaahtoa ja hilloa tai mantelia. Laskiaispullia voi ostaa leipomoista, kahviloista ja ruokakaupoista. Monet ihmiset myös leipovat laskiaispullia kotona.

On arveltu, että laskiaispulla tulee 1600-luvun Saksasta. Suomeen laskiaispulla tuli Ruotsista 1800-luvun alussa. Suomessa rikkaat ihmiset söivät laskiaispullaa mantelilla, kun taas maaseudulla oli tapana syödä pullaa kuuman maidon kanssa. Myöhemmin suomalaiset alkoivat syödä laskiaispullaa myös hillolla. Laskiaisena ihmiset usein kiistelevät siitä, kumpi on parempaa: laskiaispulla hillolla vai mantelilla.

Nykyään laskiaispullan voi valmistaa monella eri tapaa. Miltä kuulostaa moderni laskiaispulla suklaalla, salmiakilla tai vaikka banaanilla?

Hernekeitto tai hernerokka on keitto, jossa on herneitä ja sianlihaa. Hernekeiton voi myös valmistaa kasvishernekeittona ilman lihaa.

Hernekeiton kanssa tarjotaan usein pannukakkua, joka on vanha eurooppalainen laskiaisen herkku. Pannukakkuun tulee kananmunia, maitoa, vehnäjauhoja, rasvaa, suolaa ja sokeria. Pannukakkua syödään usein hillon kanssa.

Hernekeittoa syödään laskiaisen lisäksi myös torstaisin, koska torstai on tavallinen hernekeittopäivä Suomessa. Traditio on vanha: keskiajalla perjantai oli katolinen paastopäivä. Ennen paastoa piti syödä hyvin, ja siksi herne- tai papukeitto oli sopiva ruoka torstaipäivään.

Perinne elää yhä, sillä kouluissa ja ravintoloissa on usein torstaisin tarjolla hernekeittoa ja pannukakkua.

Mäenlasku on suosittu talviaktiviteetti laskiaisena. Voit valita, miten haluat laskea mäkeä alas – tärkeintä on pitää hauskaa! Välineenä voi olla pulkka, sukset tai potkukelkka.

Pulkkamäki ei ole vain lapsille, vaan myös aikuiset innostuvat laskemaan mäkeä laskiaisena.

Laskiaisena järjestetään mäenlaskuun liittyviä tapahtumia. Esimerkiksi akateeminen mäenlaskukilpailu on suosittu tapahtuma Helsingissä.

Ennen ihmiset ajattelivat, että jos laskiaisena laskee mäkeä pitkälle, tuo se hyvää onnea. Nykyään mäenlasku on osa laskiaisen hauskanpitoa.

Laskiaiseen liittyy sekä kristinuskoa että kansanuskoa.

Kristinuskossa laskiaissunnuntai ja laskiaistiistai ovat tärkeitä päiviä. Laskiaissunnuntai on seitsemän viikkoa ennen pääsiäistä ja laskiaistiistain jälkeen alkaa paasto. Ennen paastoa oli tapana syödä paljon rasvaisia ruokia. Luterilaisen reformaation jälkeen ihmisten ei tarvinnut enää paastota. Silti laskiaisen herkuttelu jäi elämään.

Nimi laskiainen tulee sanasta laskea tai laskeutua. Laskiaisena lasketaan paastopäiviä, toisaalta laskiaisena laskeudutaan eli valmistaudutaan paastoon.

Laskiaiseen liittyy myös paljon kansanperinnettä eli folklorea. Vanhassa maatalouskulttuurissa laskiainen oli työnjuhla, johon kuului erilaisia rituaaleja, uskomuksia ja tapoja. Ajateltiin, että niiden avulla voidaan vaikuttaa seuraavaan satoon.

Ennen laskiaisena ei saanut tehdä raskaita töitä.

Saunassa piti käydä aikaisin ja siellä piti olla hiljaa.

Säästä ennustettiin marjavuotta, satoa ja kalaonnea.

Erilaiset huudot ja toivotukset olivat osa mäenlaskua. Huutamalla toivottiin omaan taloon hyvää satoa ja naapureille huonoa satoa.