Kuka Kalevalan kirjoitti?

Kalevalan kirjoittaja Elias Lönnrot oli moniosaaja ja aikansa julkkis.

Elias Lönnrot syntyi Sammatissa 9.4.1802 köyhän kyläräätälin perheeseen. Lönnrot oppi viisivuotiaana lukemaan, ja kirjoista tuli hänen suuri intohimonsa. Yhden tarinan mukaan Elias kerran pyysi nälkäänsä leipää, jota äidillä ei kuitenkaan silloin ollut antaa. Poika totesi:
“Jassoo, mä luen sitten.”

Perhe oli suomenkielinen, mutta Lönnrot oppi koulussa tuon ajan sivistyneistön kielen, ruotsin. Lönnrot pääsi opintielle hyväntahtoisten suosittelijoiden avustuksella ja vuonna 1822 Turun akatemiaan (yliopisto), missä hän aloitti lääketieteen opinnot. Opiskeluaikana Lönnrot luki ajan tavan mukaisesti myös latinaa, kreikkaa, historiaa ja kirjallisuutta. Lopputyön hän teki Väinämöisestä, ja lääketieteen lisensiaatin työ käsitteli kansanomaista lääkintää.

Lönnrot kiinnostui kansanrunoista ollessaan opiskeluaikana kotiopettajana lääketieteen professori J. A. Törngrenin perheessä Laukon kartanossa. Sieltä käsin Lönnrot lähti myös ensimmäiselle runonkeruumatkalleen keväällä 1828. Matkapäiväkirjassaan Lönnrot kuvasi, miten hän halusi tutustua oman maansa ihmisiin ja kielen eri murteisiin sekä kerätä kauniita kansanrunoja. Yhteensä Lönnrot teki 11 keruumatkaa vuosien 1828–1844 aikana eri puolilla Karjalaa ja Suomea. Matkat hän teki jalan, hiihtäen ja hevoskyydillä.

Keruumatkat olivat usein raskaita vaativien olosuhteiden vuoksi, ja Lönnrot poti koti-ikävää ja yksinäisyyttä. Seitsemännelle keruumatkalleen 1836−1837 Lönnrot oli lähtenyt toisen kerääjän, J. F. Cajanin, kanssa, mutta miehet erosivat kesken matkan. Jatkettuaan yksin keruumatkaa Lönnrot purki tuntojaan Cajanille (Lönnrotin kirje 1.1.1837):

Raskasta runonkeruutyötä helpottivat laajat sosiaaliset verkostot. Tavallisesti Lönnrot yöpyi keruumatkoillaan pappiloissa ja muissa sivistyneistöperheissä.

Lönnrot toimi 30 vuotta Kajaanin piirilääkärinä, mutta oli useita kertoja virkavapaalla, jotta ehti käydä Karjalan puolella tallentamassa kansanrunoja. Lääkärin ammatista oli hyötyä, sillä sen kautta Lönnrot tutustui köyhempään kansanosaan.

Lönnrot oli yksi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) perustajista (1831) ja seuran ensimmäinen sihteeri. Seura myös tuki rahallisesti Lönnrotin keruumatkoja ja oli Kalevalan ensimmäinen kustantaja. Kalevalan käsikirjoitukset ja Kalevalassa hyödynnetty kansanrunoaineisto on tallennettuna SKS:n arkistossa.

Elias Lönnrot avioitui tuon ajan mittapuulla myöhään, 47-vuotiaana, vuonna 1849 Maria Piponiuksen kanssa. Heille syntyi viisi lasta, joista vain yksi, Ida, eli aikuisikään asti. Lönnrot kuoli 81-vuotiaana Sammatin Lammin talossaan 19.3.1884.

Kalevalaa laatiessaan Lönnrot etäännytti omaa rooliaan eepoksen tekijänä ja vertasi itseään runolaulajiin: “Itse loime loitsijaksi, laikahtime laulajaksi, (toisin sanoen) pidin itseäni hyvänä laulajana siinä kuin hekin itseään.” Lönnrotia voidaan pitää eräänlaisena laulajana, sillä hän omaksui runolaulun perinpohjaisesti tallentaessaan laulajilta tuhansia runoja lukuisilla keruumatkoillaan. Lönnrotia on kutsuttu “laulavaksi kirjuriksi”.

Lönnrotin työskentelytapoja on kuvattu myös runotekstien toimittamiseksi. Hänen tapansa hyödyntää kansanrunoaineistoa mahdollisimman kattavasti oli tietosanakirjamainen eli ensyklopedinen.

Tutki Elias Lönnrotin elämää aikajanalla!