Ompelija Mathilda Österberg (1862–1903)

”Eräässä Suomen eteläisessä seurakunnassa on pienoinen kylä, jonka syrjässä on pieni mökki. Tässä mökissä on monia vuosia asunut yksi köyhä leski lapsineen”

Mathida Österberg omaelämäkerrassaan.

Mathilda Österberg syntyi 1862 Lohjan Muijalan kylässä Uudellamaalla. Hänen isänsä Johan oli vauras talollinen. Alkuaan ruotsinkielinen äiti Edla Öflund oli kotoisin Siuntiosta. Myös hän oli varakasta talonpoikaista sukua. Perheen lapset kasvoivat suomenkielisiksi, mutta oppivat ainakin jonkin verran myös ruotsia.

Perheen varallisuus hupeni muutamassa vuodessa, sillä isä Johan ei hallinnut alkoholinkäyttöään ja joutui lopulta varojen puutteessa myymään talonsa. Suurina nälkävuosina isä sairastui kulkutautiin ja kuoli vuonna 1868. Mathilda oli tuolloin kuuden vanha. Edla-leski neljän lapsensa kanssa joutui elämään suuressa köyhyydessä.

Kaksi vanhinta lasta, Edla ja Mathilda saivat käydä jonkin aikaa kansakoulua, mutta varojen puutteessa heidän koulunkäyntinsä keskeytyi. Nuoremmat sisarukset olivat äitinsä ja isosiskojensa kotiopetuksen varassa. Lapset olivat kuitenkin lahjakkaita ja tulivat kaikki hyviksi lukijoiksi.

Kotona oli Uusi testamentti, johon sisarukset jo hyvin nuorina keskenään innolla paneutuivat. Jeesuksen elämä näyttäytyi heille samaistumiskohteena ja lohdun tuojana, mitä Mathilda kertomuksen muotoon puetussa omaelämäkerrassaan kuvailee: Jeesus oli ”syntynyt, köyhänä ja halpana, tehnyt paljon hyvää ihmisille, ja vihdoin kärsinyt katkeran kuoleman, ja kaikki vaan ihmisteen edestä, tämä oli enemmän kuin sisarukset voivat käsittää.” Mathildan sisarukset esiintyvät kertomuksessa omilla nimillään, itsestään Mathilda käytti nimeä Sofia, joka oli hänen toinen nimensä.

17-vuotiaana Mathida meni palvelijattareksi entiseen kotitaloonsa ja vaihtoi pari vuotta myöhemmin palveluspaikkaa lähiseudun taloon. Palvelusaikansa jälkeen hän asui äitinsä kanssa. Näihin aikoihin, 25 vuoden ikäisenä, hän alkoi kerätä kansanperinnettä huomattuaan Kansanvalistusseuran kalenterista kansanperinteen keruukehotuksen. Vaikka siinä puhuteltiin ”nuorta Suomalaista miestä”, Mathilda rohkeni ryhtyä toimeen. Seuraavien vuosien aikana hän kartutti Seuran kansanperinnekokoelmia kaikkiaan 177 sadulla, 720 sananlaskulla, 200 laululla sekä 198 taialla ja loitsulla. Mathilda kutsuttiin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran jäseneksi ensimmäisenä rahvaannaisena vuonna 1898. Hän innosti myös sisarensa Marian kansanperinteen keräämiseen. Myös Maria kirjoitti omaelämäkerran, jossa hän kertoo lapsuudenperheensä elämästä samaan tapaan kuin sisarensa.

Mathilda avioitui räätäli Adolf Grönqvistin kanssa ja sai tämän kanssa pojan vuonna 1890. Poika sai aikanaan yliopistokoulutuksen ja hänestä tuli tuomari. Mathilda kuoli 41-vuotiaana vuonna 1903 kodissaan Lohjan Kauvalassa.

KIRJALLISUUS

Grönqvist (o.s. Österberg), Mathilda: Pieni mökki haavistossa. Teoksessa Anna Makkonen (toim.), Karheita kertomuksia. Itseoppineiden omaelämäkertoja 1800-luvun Suomesta. Helsinki: SKS.