Työmies Lennart Berghäll (1896–1929)

Pimennoissa orjat raataa, kiroin kärsii, hikoilee
Puutteen alla kansa huokaa, kärsintänsä oivaltaa

Lennart Berghäll runossaan Kurjalassa. Walistaja 23.2.1917.

Lennart Berghäll syntyi Karkkilassa Uudellamaalla vuonna 1896. Hänen isänsä oli Karkkilassa sijaitsevan Högforsin rautaruukin työmies Juho Aukusti Berghäll ja äitinsä Elina Josefiina. Lennart oli vanhin perheen 11 lapsesta. Useimpien muiden ikätoveriensa tavoin Lennart kävi Högforsin tehtaan kansakoulun. Perheen ruotsalainen nimi lienee perua tehtaanisänniltä, jotka antoivat maaseudulta tehtaan töihin tulleille perheille itselleen tuttuja ruotsinkielisiä sukunimiä.

Lennart liittyi Högforsin sosialidemokraattiseen nuoriso-osastoon ja oli 18-vuotiaana 1914 perustamassa yhdistykselle käsinkirjoitettua Valistaja-lehteä. Valistajassa oli muun muassa aatteellisia tekstejä, mielipidekirjoituksia, paikallisia uutisia, runoja ja novelleja. Kutakin Valistaja-lehteä tehtiin vain yksi kappale, joka luettiin ääneen yhdistyksen kokouksessa. Lehden tekeminen oli yksi osa yhdistyksen vilkasta toimintaa. Tavoitteena oli ohjata työläisnuorisoa ”sivistykselliselle elämän tielle”. Yhdistys ei ollut puolueeton vaan selkeästi sosialistinen. Se oli asettunut, ajan kielenkäytön mukaan, ”kapitaalin hirmuvaltaa vastaan”. 1900-luvun alun työläisnuoriso oli syrjäisessä Högforsin yhteisössä ensimmäinen ikäluokka, jolla oli hallussaan aktiivinen luku- ja kirjoitustaito.

Lennart oli taitava kirjoittaja ja tärkeä henkilö Valistajan toimituksessa sen alkuaikoina. Hän muutti Helsinkiin jo vuonna 1915, mutta lähetti kirjoituksiaan lehteen vielä sen jälkeen. Helsingissä Lennart työskenteli metallisorvarina. Hän ei osallistunut vuoden 1918 sisällissotaan osittain terveydellisistä syistä ja osittain siksi, että oli tuolloin mielipiteiltään pasifistinen. Sodan jälkeen Lennartista tuli kommunisti. Hän sai poliittisesta toiminnastaan vankeustuomion, mutta onnistui pakenemaan vaimonsa Evan kanssa Kanadaan.

Kanadassa Lennart työskenteli Fordin autotehtaassa Windsorissa lähellä Yhdysvaltojen rajaa. Paikkakunnalla asui paljon suomalaisia, ja siellä oli vireää yhdistystoimintaa. Sosialistit toimivat omassa keskuudessaan Canadan Suomalaisessa Järjestössä: he perustivat muun muassa voimistelu- ja urheiluseuran, naisten osaston ja lasten koulun. Oli tansseja ja ohjelmallisia iltoja, tehtiin käsinkirjoitettua Nyrkki-lehteä. Lennart oli ehkä hyvinkin mukana toiminnassa, mutta siitä ei ole säilynyt tietoja, sillä 1920-luvun dokumentit ovat kadonneet. Lennart kuoli 1929 munuaissairauteen vain 33-vuotiaana. Lehtitiedon mukaan hänen hautajaisissaan oli 300 hengen saattojoukko. Lennartilla ei ollut lapsia.

Valistaja-lehti, jonka toimittamiseen Lennart alkuaikoina aktiivisesti osallistui, jatkoi ilmestymistään Karkkilassa vuoteen 1925 asti. Seuraavana vuonna Karkkilan työväenyhdistysten nuoriso-osastot lakkautettiin kommunistisina ja niiden aineistot takavarikoitiin. Valistaja päätyi Karkkilan poliisiaseman ullakolle, mistä lehdet löytyivät muuton yhteydessä vuonna 1988. Ne olivat joutumassa kaatopaikalle mutta pelastettiin viime hetkellä. Tällä hetkellä ne ovat Työväen arkistossa Helsingissä.

KIRJALLISUUS

Salmi-Niklander, Kirsti 2014: Lennart Berghällin vaiheista. Karkkilan kotiseutulehti no 32, 6–7, 10.