Kynällä kyntäjät – Sanasto

Venäjä kävi 1800-luvulla yhteensä kolme sotaa Turkkia vastaan. Suomen kaarti osallistui 1877 alkaneeseen sotaan. Taistelut etenivät tuolloin Konstantinopolin (eli Istanbulin) porteille, minkä jälkeen tehtiin rauha.

Helsingin tuomikirkon katolla, sen eri puolilla, on kaksitoista suurikokoista apostoleja eli Jeesuksen opetuslapsia kuvaavaa sinkkipatsasta.

Arkkipainate oli muutaman sivun mittainen vihkonen, joka sisälsi useimmiten lauluja ja runoja. Tällöin puhutaan arkkiveisuista. Arkkipainatteina ilmestyi kuitenkin myös muistokirjoituksia, lyhyitä kertomuksia ja kansanvalistuksellisia kirjoituksia.

Arkkiveisut ovat lehtisiä, jotka sisältävät yhden tai muutaman runomuotoisen laulun tai virren. Arkkiveisut painettiin halvalle paperille, ja niitä myytiin runsain määrin markkinoilla ja muissa väenkokouksissa.

Asevelvollisuusarmeija perustuu lakimääräiseen asevelvollisuuteen. Vuosina 1881–1901 Suomessa toimineen asevelvollisuusarmeijan aktiiviseen palvelukseen määrättiin kuitenkin vain noin kymmenen prosenttia ikäluokasta. Palvelusaika oli kolme vuotta.

sanomalehti

Avioliittoon kuuluttaminen tarkoitti sitä, että kirkossa ilmoitettiin aiotusta avioliitosta julkisesti ennen kuin kihlapari vihittiin. Tämä tapahtui kolmena peräkkäisenä sunnuntaina. Avioliittoaikomuksen julkistamisen tarkoituksena oli varmistaa, ettei liiton solmimiselle ollut esteitä, esimerkiksi kihlaparin lähisukulaisuutta.

Balkaniksi sanotaan Euroopan kaakkoiskulmassa olevaa niemimaata, jolla sijaitsee useita valtioita, esimerkiksi Kreikka ja Bulgaria. Balkan kuului vuosisatojen ajan suurelta osin Turkkiin. Alue on ollut poliittisesti epävakaata ja siellä on käyty useita sotia.

Edistyksen eli valistuksen aatteet alkoivat levitä 1700-luvulla. Niissä korostettiin järkeä, tietoa ja yhteiskunnallisia uudistuksia. Aatesuuntaukseen liittyy voimakas optimismi, joka kohdistuu ihmisen mahdollisuuksiin ja kykyihin.

Elias Lönnrot (1802–1884) oli sammattilaisen kyläräätälin poika. Hän pääsi opintielle ja valmistui lääkäriksi. Työskennellessään piirilääkärinä Kainuussa 1830–1840-luvuilla hän teki jalkaisin matkoja Venäjän puolelle Vienan Karjalaan ja keräsi sieltä runsaasti vanhoja runoja. Pääasiassa näistä runoista hän kokosi suomalaisten kansalliseepoksen Kalevalan. Myöhemmin Lönnrotista tuli suomen kielen professori.

Evankelinen herätysliike on yksi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon sisällä toimivista herätysliikkeistä. Evankelisen liikkeen perustaja oli pappi Fredrik Gabriel Hedberg (1811–1893). Hän irtautui heränneistä eli körttiläisestä herätysliikkeestä ja alkoi julistaa ”iloista evankeliumia”: ihminen voi olla varma pelastuksestaan jo nyt, sillä Jumala on pelastanut ihmisen Jeesuksen lunastuskuoleman ja kasteen kautta.

Fennomaanit eli suomenmieliset taistelivat suomen kielen aseman parantamiseksi Suomessa. Fennomaaninen liike syntyi 1800-luvun alkupuolella. Se oli merkittävä yhteiskunnallinen toimija autonomian ajan lopulle asti. Liikkeen jäsenet loivat ajatuksen Suomesta yhtenäisenä, erityisenä ja muista erillisenä kansallisena yksikkönä.

Fennomaanit eli suomenmieliset taistelivat suomen kielen aseman parantamiseksi ja suomenkielisten oikeuksien puolesta. Fennomaaninen liike sai huomattavan jalansijan yliopisto-opiskelijoiden joukossa Helsingissä 1800-luvun puolivälin tienoilta lähtien.

Fennomaanit puolustivat suomen kielen oikeuksia ja loivat ajatuksen Suomesta yhtenäisenä, erityisenä ja muista erillisenä kansallisena yksikkönä.

Fraktuura oli koristeellinen kirjasintyyppi, jolla lähes kaikki suomenkieliset tekstit julkaistiin 1800-luvun loppupuolelle saakka. Maria-Loviisa Kukkosen ja Tapani Kärkösen lehtikirjoitukset tällä sivustolla onh painettu fraktuuralla.

Herastuomari on arvonimi, joka voidaan myöntää käräjäoikeuden lautamiehelle pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta toiminnasta.

Herännäisyys eli körttiläinen herätysliike sai alkunsa kansanherätyksistä Pohjois-Savossa ja Pohjanmaalla 1700–1800-lukujen taitteessa. Paavo Ruotsalaisesta tuli Savon heräysten keskushahmo, ja osin hänen ansiostaan Savon ja Pohjanmaan herätykset yhdistyivät 1830-luvulla.

Suomen luterilaisessa kirkossa syntyi 1700- ja 1800-luvuilla neljä herätysliikettä: rukoilevaisuus, herännäisyys eli körttiläisyys, evankelisuus ja lestadiolaisuus. Herätysliikkeiden synnyn ja järjestäytymisen taustalla oli uskonnollisia herätyskokemuksia saaneiden ihmisten tyytymättömyys viralliseen kirkkoon. Osa herätysliikkeistä sai alkunsa maallikoiden keskuudessa ja osa syntyi pappien herättävästä julistuksesta. Kaikki neljä herätysliikettä jäivät vaikuttamaan luterilaisen kirkon sisälle.

Hinkuyskä. Hinkuyskä on erityisesti pienille lapsille hengenvaarallinen tauti. Sille on tyypillistä pitkään jatkuva puuskittainen, tikahduttava yskä. Hinkuyskään keksittiin rokote 1900-luvun alussa.

HisKi-hakemistotietokannassa on valtaosa yli sata vuotta vanhoista kastettujen, vihittyjen ja haudattujen luetteloista. Vanhoja suomalaisia kirkonkirjoja on siis siirretty digitaaliseen muotoon. Ks. hiski.genealogia.fi.

Tahvo Huttunen tarkoitti luultavasti voimakasta ja nopeasti nousevaa kuumetta.

Maanomistajalla oli laajat oikeudet irtisanoa maillaan asuvia vuokraviljelijöitä eli häätää heidät asuinsijoiltaan. Epäkohdat maanvuokraajien oloissa olivat yksi kansalaissodan 1918 syntyyn vaikuttaneista tekijöistä.

Yhteiskunnan infrastruktuuri muodostuu niistä rakenteista ja palveluista, jotka mahdollistavat yhteiskunnan toiminnan. Infrastruktuuri jakautuu tekniseen ja sosiaaliseen infrastruktuuriin. Tekniseen infrastruktuuriin kuuluvat esimerkiksi liikenneverkot ja energiahuolto.

Inkerinmaa on laajahko alue Suomenlahden pohjukassa. Alue kuuluu nykyään Venäjälle, mutta vuodesta 1617 lähtien 1700-luvun alkuun se kuului Ruotsiin.

Irtolaisuus tarkoitti sosiaalista tilannetta, jossa henkilöltä puuttui kiinteä asuinpaikka ja säännöllinen toimeentulo. Irtolainen voitiin tuomita irtolaislainsäädännön mukaan pakkotyöhön tai armeijaan. Käytännössä lakia ei läheskään aina sovellettu.

Jaala on kaksi- tai kolmimastoinen purjealus. Ne olivat yleisiä tavaraliikenteessä Suomen rannikolla 1900-luvun alkupuoliskolle asti. Niitä rakennettiin muun muassa Itä-Uudellamaalla.

Juhani Aho (1861–1921) oli tunnettu suomalainen kirjailija, joka toimi myös toimittajana ja suomentajana. Aho sai runsaasti mainetta jo elinaikanaan. Hän oli ensimmäinen suomalainen kirjailija joka todella pystyi elättämään itsensä kirjoittamalla.

Kalevala on Suomen kansalliseepos. Kansalliseepoksella tarkoitetaan teosta, jolla on erityistä merkitystä tietylle kansakunnalle ja jonka katsotaan ilmentävän kuvaamansa kansakunnan luonnetta ja historiaa. Elias Lönnrotin kokoaman Kalevalan ensimmäinen painos ilmestyi 1835 ja laajempi Kalevala vuonna 1849.

Kalevalamitta on runomitta joka perustuu alkusointuun, esimerkiksi: Mieleni minun tekevi / aivoni ajattelevi. Vanha suomenkielinen kansanrunous, esimerkiksi juuri Kalevala, on alkusointuista.

Kansallisromantiikka oli tärkeä aatevirtaus 1800-luvulla. Sen aatteellisena lähteenä oli nationalismi eli kansallisuusaate. Kansallisromantiikka ilmeni eri taiteissa, esimerkiksi musiikissa ja maalaustaiteessa sekä halussa tallentaa kansakunnan omaksi katsottua perintöä kuten vanhaa suullista runoutta. Talonpoikainen kansa, sen menneisyys ja idealisoidut ominaisuudet olivat kansallisromantikkojen ihailun kohteena.

Kansanvalistusseura perustettiin 1874 suomenkielisen väestön keskuudessa tehtävän kansansivistystyön edistämiseksi. Seuran päätehtäviä on ollut kansantajuisen kirjallisuuden painattaminen ja levittäminen. Hyvin suosituksi tuli Kansanvalistusseuran kalenteri, jota julkaistiin vuosittain 1881–1957. Kansanvalistusseura toimi muun muassa asiamiesverkoston avulla. Asiamiesten joukossa oli runsaasti valistuneita talonpoikia ja vastaavia, jotka levittivät seuran kustantamia kirjoja.

Kansanherätyksiä syntyi 1700–1800-luvuilla eri puolilla Suomea. Ne olivat paikallisia ja spontaaneja, ja saivat toisinaan myöhemmässä vaiheessa järjestäytyneemmän muodon.

Kansanihmisillä tarkoitetaan ruumiillisella työllä itseään elättäneitä henkilöitä, jotka eivät kuuluneet säätyläisiin.

Kansankirjailijan käsite syntyi 1800-luvun loppupuolella. Se tarkoittaa kansan parista tullutta henkilöä, joka paneutui teoksissaan lähinnä kansanelämän kuvaamiseen.

Kansankirjoittajilla tarkoitetaan kirjoitustaitoisia kansanihmisiä, jotka käyttivät taitoaan aktiivisesti.

Kansanliike on laajalti kansan keskuuteen levinnyt joukkoliike, joka pyrkii muuttamaan yhteiskuntaa tavoitteidensa mukaiseksi. Suomessa syntyi 1800-luvulla useita kansanliikkeitä, kuten työväenliike ja raittiusliike.

Kansanusko on yliluonnollisiin ilmiöihin, moraaliseen järjestykseen sekä ihmisen onneen ja osaan liittyvien uskomusten löyhä järjestelmä, joka vaikuttaa (vaikutti) kansan keskuudessa. Kansanuskon käsitykset siirtyivät sukupolvelta toiselle suullisessa muodossa. Sille oli tyypillistä useilta eri aikakausilta ja eri tahoilta – myös kristinuskosta – omaksuttujen ainesten yhdisteleminen.

Kansanvalistus oli merkittävä aate 1800-luvulla. Sen aatepohja oli 1700-luvun valistuksessa ja 1800-luvun kansallisuusaatteessa. Tietoa ja valistusta haluttiin levittää kansan keskuuteen, jotta kansakunta vahvistuisi ja sen jäsenet tulisivat tietoisiksi itsestään ja mahdollisuuksistaan.

Kasakat olivat venäläisiä sotilaita ja taitavia ratsastajia. Heitä käytettiin muun muassa levottomuuksien kukistamiseen.

Kasku eli humoristinen lyhyt kertomus tai sanaleikki.

Kauppaneuvos on arvonimi ansioituneelle talouselämän vaikuttajalle.

Kehitysoppi eli evoluutioteoria. Englantilainen biologi Charles Darwin kehitti 1800-luvun puolivälin tienoilla evoluutioteorian, jonka mukaan kasvit ja eläimet ovat kehittyneet yksinkertaisemmista muodoista niin sanotun luonnonvalinnan kautta. Teoria kyseenalaisti Raamatun luomiskertomuksen ja aikaansai edelleen jatkuvan kiistan ja julkisen keskustelun.

Venäjän keisari ja Suomen suuriruhtinas Aleksanteri III kuoli 1. marraskuuta 1894 Krimillä. Torstai 31. tammikuuta 1895 julistettiin Aleksanteri-vainajan surujuhlapäiväksi. Välittömästi kuoleman jälkeen Suomen senaatti määräsi, että jokaisen oli kannettava surupukua ”samalla lailla kuin vanhempainsa kuolon jälkeen.” Venäjän hallitsijoiden poismenoa muistettiin Suomessakin viikkojen ja kuukausien ajan erilaisin juhlallisuuksin ja muistotilaisuuksin.

Kestimies tai kesti eli vailla omaa kotia asuen toisten nurkissa tai vaikka saunassa. Hän teki asuinsijansa vastineeksi sekalaisia töitä asunnon omistajalle.

Kirjallistumisella tarkoitetaan yhteiskunnan tai yhteisön nojautuvan toiminnoissaan yhä suuremmassa määrin kirjoitettuun ja painettuun sanaan. Kirjallistuminen edellyttää luku- ja kirjoitustaitoisten osuuden kasvamista väestössä.

Kirjallistuvassa kulttuurissa yhteiskunnan toiminta – hallinto, lainsäädäntö, tiedonvälitys ja muu viestintä – nojaa yhä enemmän kirjoitettuun ja painettuun sanaan. Matka suullisista kulttuureista yhä kirjallisempiin on ollut vuosisatojen ja -tuhansien mittainen.

Pappi luki jumalanpalveluksen lopussa kirkonkulutukset. Niissä tiedotettiin monenlaisista ajankohtaisista aiheista kuten veronkannosta, käräjistä, huutokaupoista ja korkeampien virkamiesten tai pappien vierailuista paikkakunnalla. Esimerkiksi Pielaveden kirkossa kuulutettiin 7.4.1828: ”Kehoitetaan Raittiuteen ja siveelliseen käyttäytymiseen Maaherran saapuessa Pitäjään Huhtikuun 22. Päivänä.”

Kirkonpalvelijat olivat kirkon avustavaa työvoimaa, esimerkiksi vahtimestareita ja suntioita.

Vuonna 1918 käydyn kansalaissodan jälkeen hävinnyt ”punaisten” osapuoli jakautui kahtia: maltillisiin sosialidemokraatteihin ja kommunisteihin, jotka kannattivat sosialismiin siirtymistä vallankumouksen kautta.

Miestä joka muutti puolisonsa kotitaloon isännäksi kutsuttiin kotivävyksi. Kotivävyn saaminen taloon oli tärkeää, jos talon omista pojista ei ollut saatavissa uutta isäntää.

Krasnoje Selo on alue Pietarin kaupungin liepeillä. Vuosina 1765–1917 Venäjän armeija järjesti siellä suuria sotaharjoituksia.

Kreivi on korkea aatelisarvo. Ruotsissa kreivin arvon perusti kuningas Eerik XIV 1560-luvulla.

Kreivikunnat olivat läänitysalueita, jotka hallitsija antoi kreivin arvon saaneille aatelisille. Kreivikunnissa läänityksen haltijoilla oli veronkanto-oikeuden lisäksi myös laajat hallinto-oikeudet.

Krinni eli heinähäkki. Harvarakenteinen ohuista puiden rangoista rakennettu ”häkki”, jota käytettiin heinien tai olkien kuljettamiseen joko reen tai kärryjen päällä.

Kronikkoihin kirjataan historiallisia tapahtumia aikajärjestykseen, usein vuosiluvuittain.

Kruununvouti oli kruunun eli valtion virkamies, joka edusti hallitsijaa tietyllä alueella ja oli vastuussa alueen veronkannosta.

Kuudennusmies oli seurakunnan luottamushenkilö. Tehtävään valittiin usein vakavarainen ja vaikutusvaltainen talollinen. Kuudennusmiehen tehtävät olivat monipuoliset. Hänelle kuului esimerkiksi papille kuuluvien saatavien periminen seurakuntalaisilta, kirkollisten rakennustehtävien organisoiminen sekä kyläläisten kirkossakäynnin ja hyvien tapojen valvominen. Kuudennusmiehellä oli myös maalliseen hallintoon liittyviä tehtäviä kuten ulosottojen toimeenpano.

Suomessa ilmestyi tuhansia käsinkirjoitettuja lehtiä 1800-luvulla ja 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Yleensä lehtiä toimitettiin yliopiston osakunnissa ja joukkojärjestöissä kuten nuoriso- ja raittiusseuroissa, mutta joskus myös yksittäiset ihmiset toimittivat lehteä. Lehdillä oli usein kansanvalistuksellisia tavoitteita, ja ne totuttivat toimittajiaan kirjalliseen kulttuuriin. Lehdistösensuuri oli yksi syy käsinkirjoitettujen lehtien suosiolle Suomessa.

Herännäisyys eli körttiläisyys on yksi neljästä Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa 1700–1800-luvuilta alkaen vaikuttaneesta herätysliikkeestä.

Lainajyvästö eli pitäjänmakasiini oli viljavarasto, jonne talletettiin hyvinä satovuosina viljaa katovuosina käytettäväksi.

Lauri Kivekäs (1852–1893), vuoteen 1876 asti nimeltään Gustaf Stenbäck, oli radikaali fennomaani ja tunnettu ylioppilasjohtaja. Hän oli Alavuden kirkkoherran Karl Fredrik Stenbäckin poika. Kivekäs aatetovereineen kannatti ruotsin kielen aseman marginalisoimista, ja joutui riitoihin maltillisempien fennomaanien kanssa.

Lautamiehet olivat kihlakunnanoikeuksien maallikkojäseniä eli heidät valittiin kansan keskuudesta.

Lehdistösensuuri on valtion viranomaisten lehdistöön kohdistamaa tarkastusta, jonka läpäisy on edellytys julkaisun levitykselle. Suomen suuriruhtinaskunnassa ennakkosensuuri koski kaikkia painotuotteita, mutta sensuurin tiukkuus vaihteli eri vuosikymmeninä.

Kuopion Leväsessä sijaitsi maanviljelyskoulu, jonka Maria Loviisan veli Wilhelm kävi. Koulun vuositutkinnossa paitsi testattiin oppilaiden taitoja, järjestettiin myös keskustelutilaisuuksia erilaisista maanviljelyyn ja tilanpitoon liittyvistä aiheista. Maria Loviisa oli ehkä seuraamassa keskusteluja tai kuuli niistä veljeltään. Keskusteluista myös kirjoitettiin Tapio-lehdessä. Maanviljelyskoulun johtaja Antti Manninen oli myös Tapion päätoimittaja.

Lukkari johti seurakunnan laulua tai soitti urkuja kirkossa. Hän opetti lapsia lukemaan, kun lastenopetus oli vielä kirkon vastuulla. Lukkari avusti pappeja erilaisissa tehtävissä ja toimi myös rokottajana.

Lukuseuroja perustettiin erityisesti 1700- ja 1800-luvuilla ennen kirjastojen yleistymistä. Niiden tarkoituksena oli hankkia luettavaa jäsenilleen, jotka sitten kierrättivät kirjoja keskenään. Lukuseurojen avulla lukuhaluiset saivat myös yhteyden toisiin lukeviin ihmisiin. Lukuseuroja oli laaja kirjo muutamien ihmisten piireistä aina satoja jäseniä kattaviin seurapiiriklubeihin.

Ruotsin kuninkaalla oli mahdollisuus antaa maa-alueita läänityksinä ansioituneille aatelismiehille. Tällöin läänityksen haltijalla oli oikeus kerätä alueen verot tai ainakin huomattava osa niistä.

Uskonnollisen maallikkoliikkeen johtohahmot eivät ole pappeja vaan minkä tahansa maallisen ammatin harjoittajia.

Maamiehen Ystävä oli 1844–1855 ilmestynyt sanomalehti, jonka ensimmäinen toimittaja oli J. V. Snellman. Alkuaikoinaan se oli ainoa suomenkielellä ilmestyvä sanomalehti. Maamiehen Ystävän merkitys tiedon ja rahvaan lukuhalun levittäjänä oli suuri.

Maaseutukirjeitä alettiin julkaista suomalaisissa sanomalehdissä 1850-luvulla. Ne olivat lukijakirjeitä, joita kirjoittivat eri säätyihin kuuluneet henkilöt, myös niin sanottu ”tavallinen kansa”. Maaseutukirjeiden kirjoittajat kertoivat oman paikkakuntansa kuulumisia ja osallistuivat keskusteluun ajankohtaisista aiheista. Monet maaseutukirjeiden kirjoittajat avustivat lehtiä kirjoituksillaan säännöllisesti.

Maisteri on suorittanut loppututkinnon yliopistossa.

Sanalla makaaberi viitataan taiteelliseen tai kirjalliseen tyylikeinoon. Makaaberi kaunokirjallisuus on tunnelmaltaan uhkaavaa ja häiritsevää. Keskeisellä sijalla ovat kuoleman symbolit tai muut vastaavat elämän päättymiseen tai rappioon viittaavat yksityiskohdat.

Esitelmän aihe viittaa ehkä kansanperinteeseen, johon kuuluivat kertomukset kummituksista ja muista yliluonnollisista aiheista.

Muonamies oli tilaton, joka asui vaatimattomassa asumuksessa talollisen eli maanviljelijän mailla. Hän teki töitä maanviljelijälle ja sai osan palkastaan työnantajan tarjoamana ruokana. Avioituneista rengeistä tuli usein muonamiehiä.

Mäkitupa tarkoittaa jonkin maatilan alueella olevaa vuokra-asumusta, pikku tupaa, johon ei yleensä kuulunut mainittavasti viljelypinta-alaa.

Mäkitupalainen asui vuokramökissä eli mäkituvassa jonkin maatilan alueella. Hän teki sekalaisia töitä ja hänen toimeentulonsa oli usein epävarmaa.

Mökkiläinen-sanaa käytettiin torpparin synonyymina.

Torppari maksoi viljelemästään maasta vuokraa maan omistajalle. Ainakin osa vuokrasta suoritettiin päivätöinä, jolloin torppari työskenteli omistajan maatilalla. Torpparien oloissa oli runsaasti epäkohtia, jotka kärjistyivät 1800-luvun lopulta lähtien.

Narva on kaupunki, joka sijaitsee nykyisessä Itä-Virossa, Venäjän rajan tuntumassa. 1600-luvun lopulla Narva kuului Ruotsiin.

Nimismies tarkoitti alun perin talonpoikaa, joka oli valittu pitäjän luottamusmieheksi, mutta 1800-luvulla nimismiehet olivat säätyläisvirkamiehiä. Nimismiehen tehtäviin kuului muun muassa verojen kerääminen ja käräjien järjestäminen toimialueellaan.

Nuorisoseurat painottivat kansanvalistusta, tiedollista sivistystä ja itsekasvatusta. Niiden harrastusaloja olivat esimerkiksi lukutuvat ja kirjastot sekä näytelmä-, liikunta- ja kuorotoiminta. Iltamat ja kansanjuhlat olivat suosittuja, ja niillä oli tärkeä merkitys nuorisoseura-aatteen levittämisessä. Ensimmäinen nuorisoseura perustettiin Kauhavalle 1881. Vuosisadan loppuun mennessä nuorisoseuraliike levisi kaikkiin Suomen maakuntiin.

Paavo Ruotsalainen (1777–1852) oli savolainen kaskiviljelijöiden poika ja talollinen, josta tuli körttiläisen herätysliikkeen johtohahmo. Ruotsalaisen uskonkäsitystä voi kuvailla sanaparilla odottava usko: ihmisen on vaikea saavuttaa pysyvää armontilaa, mutta hän voi silti luottaa, että Jumala pitää hänestä huolen.

Painoylihallitus oli senaatin alaisuudessa toiminut elin, jonka tehtävänä oli valvoa painotuotteita ja harjoittaa ennakkosensuuria.

Mielipiteiltään pasifistinen henkilö on sodanvastainen ja haluaa saavuttaa tavoitteensa täysin väkivallattomin keinoin.

Patriarkaalinen eli isäntävaltainen. Yhteisö tai yhteiskunta, jossa miehen tai isännän sana on laki.

Runoilija J. L. Runeberg (1804–1877) on kirjoittanut runon Hauta Perhossa, joka kertoo kuudesta urheasta Haanen veljeksestä. He taistelivat viimeiseen mieheen venäläisiä valloittajia vastaan ison- tai pikkuvihan aikaan 1700-luvulla. Runon mukaan veljesten hauta on Perhon salomailla. Ida viitannee tähän runoon.

Kansanperinneaineistot voidaan jakaa eri perinnelajeihin kuten satuihin, kalevalamittaisiin runoihin ja sananparsiin. Yksi perinneyksikkö sisältää yhden sadun, runon, laulun, sananparren jne.

Perukirja on luettelo kuolleen henkilön omaisuudesta ja veloista.

Piiat olivat apulaisia maataloissa tai kartanoissa. Heitä oli runsaasti myös kaupunkien säätyläiskodeissa. Piiat työskentelivät keittiössä ja muissa kodinhoidollisissa tehtävissä, mutta maaseudulla myös raskaissa navetta- ja peltotöissä.

Kuntia kutsuttiin pitäjiksi ennen kunnallishallinnon uudistusta 1865. Pitäjä-nimitys on ollut käytössä vielä sen jälkeenkin.

Pohjanmaan mystikot oli uskonnollinen liike Pohjanmaalla 1700-luvun loppupuolelta 1800-luvun puoliväliin. Liikkeeseen kuului erityisesti käsityöläisiä ja talonpoikia, jotka kopioivat käsin kirjoja ja myös käänsivät niitä ruotsin kielestä.

Porvarit: poliittiselta kannaltaan ei-vasemmistolaiset.

Protestanttisiin kirkkokuntiin lasketaan kuuluviksi ne kristilliset kirkot ja uskonnolliset yhteisöt, jotka syntyivät 1500-luvun reformaation seurauksena. Tuolloin läntinen kristikunta repesi kahtia kirkkoon ja eri protestanttisiin ryhmittymiin.

Suomessa perustettiin 1853 Raittiuskirjasten toimikunta, joka julkaisi seuraajansa Kohtuuden ystävät -raittiusseuran kanssa suurina painoksina alkoholivalistusta sisältäviä kirjasia. Vuonna 1884 syntyi Raittiuden Ystävät -yhdistys. Se levisi paikallisyhdistysten avulla suureen osaan maata. Raittiuden ystävät ei tavoitellut alkoholin kohtuukäyttöä, vaan edellytti jäseniltään ehdotonta raittiutta. Raittiusliike oli ensimmäinen järjestäytynyt kansanliike Suomessa. Se oli myös työväestön merkittävin joukkojärjestö ennen varsinaisen työväenliikkeen nousua. Raittiusliike on ollut poliittisesti merkittävässä asemassa Suomen lisäksi esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Ruotsissa.

Raittiusseurat olivat raittiusliikkeen paikallisia yhdistyksiä. Lukuisten paikallisyhdistysten kattojärjestö oli Raittiuden Ystävät -yhdistys.

Ranskan suuri vallankumous oli Ranskassa 1789 käynnistynyt yhteiskunnallinen mullistus, jolloin aiempi absolutistinen monarkia ja säätyerioikeudet kumottiin. Ranskan vallankumousta pidetään yhtenä Euroopan historian merkittävimmistä tapahtumista, josta johdetaan monia modernin demokratian keskeisimmistä arvoista kuten kansanvalta, ihmisoikeudet, oikeusvaltion periaate sekä ajatuksen- ja uskonvapaus. Ranskan vallankumouksen aatteet levisivät 1800-luvulla ympäri Eurooppaa, mutta niitä myös vastustettiin ankarasti. Esimerkiksi monet hallitsijat pyrkivät aktiivisesti torjumaan niiden leviämistä.

Rekilaulu tarkoittaa nelisäkeistä ja riimillistä eli loppusointuista uudempaa kansanlaulua. Arkkiveisut olivat usein rekilauluja.

Renki on maanviljelijän apumies. Entisajan maanviljelyssä oli käytössä vain vähän koneita, joten raskaat työt vaativat runsaasti ihmistyövoimaa. Siksi rengit olivat maatiloilla tavallisia. Maanviljelijä eli talollinen teki renkien kanssa usein vuoden kestäviä työsopimuksia. Samoin meneteltiin myös piikojen kanssa.

Rippi on synnintunnustus. Jos ripittäydytään papille, pappi antaa synninpäästön.

Rukoilevaisuus on varhaisin neljästä 1700–1800-luvuilla Suomessa syntyneistä herätysliikkeistä. Rukoilevaisuuden syntyhetkenä on pidetty paimentyttö Liisa Eerikintyttären uskonnollista heräämiskokemusta Varsinais-Suomessa Kalannin pitäjässä vuonna 1756.

Ruotsin kruunu eli valtio, valtiovalta.

Ruotuvaivainen oli henkilö, joka ei kyennyt itse vastaamaan elatuksestaan, vaan häntä huollettiin tietyistä tiloista muodostuvan köyhäinhoitopiirin (ruodun) sisällä. Ruotuvaivainen asui määräajan yhdessä talossa ja siirtyi sen jälkeen ruodun seuraavaan taloon.

Keisarillinen Suomen senaatti oli vuosina 1809–1918 toiminut Suomen suuriruhtinaskunnan korkein siviilihallintoelin ja tuomioistuin. Se jakautui kahteen osastoon, talousosastoon ja oikeusosastoon, jotka vastasivat nykyistä valtioneuvostoa (hallitusta) ja korkeinta oikeutta.

Sensuuri on ennakkotarkastusjärjestelmä, jolla valtaapitävät haluavat estää omalta kannaltaan epämieluisten ajatusten ilmaisua ja leviämistä. Sensuuri voi kohdistua kirjallisuuteen, tieteellisiin tutkimuksiin, lehdistöön tai vaikka näytelmiin ja nykyisin digitaaliseen mediaan.

Seurapuheita pidetään seuroissa eli hengellisissä tilaisuuksissa, joissa luetaan ja selitetään Raamattua. Seurat kuuluvat erityisesti herätysliikkeiden perinteisiin.

Työväenyhdistysten yhteyteen alettiin 1900-luvulle siirryttäessä perustaa nuoriso-osastoja nuorten omaa toimintaa varten.

Suntio on ammattinimike henkilölle, joka huolehtii esimerkiksi kirkkorakennuksesta ja muista seurakunnan tiloista.

Suomalainen puolue (myös vanhasuomalainen puolue, ”suomettarelaiset”) oli yksi Suomen pääpuolueista 1800-luvun loppupuolelta maan itsenäistymiseen. Suomalainen puolue oli nykyisen kokoomuksen edeltäjä.

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS) on 1831 perustettu tieteellinen seura. SKS:n keskeiset toiminnot ovat alusta lähtien liittyneet kansanperinteeseen, suomen kieleen ja kirjallisuuteen sekä kirjojen julkaisemiseen. Seuran perustivat sivistyneistöön kuuluneet henkilöt, mutta jäseniksi ryhdyttiin jo varhaisessa vaiheessa kutsumaan myös tavalla tai toisella ansioituneita rahvaanihmisiä.

Suomalaisuusliikkeellä eli fennomanialla tarkoitetaan poliittista toimintaa, jonka tavoitteena oli suomen kielen aseman parantaminen ja suomalaisen kansakunnan muodostaminen.

Suomen kaarti oli vuosina 1829– 1905 Helsingissä toiminut suomalainen pataljoona, joka kuului Venäjän keisarikunnan armeijaan. Suomen kaarti osallistui kahdesti sotatoimiin Suomen rajojen ulkopuolella: 1831 Puolan kapinan kukistamiseen sekä 1877–1878 Turkin sotaan Balkanilla.

Suomen Naisyhdistys perustettiin Helsingissä 1884. Se oli ensimmäinen naisasiaa ajava aatteellinen järjestö Suomessa. Yhdistys vaati naisille samoja poliittisia, sosiaalisia ja koulutuksellisia oikeuksia kuin miehillä oli.

Suomen Pankin historia alkaa vuodesta 1811, jolloin Venäjän keisari ja Suomen suuriruhtinas Aleksanteri I antoi määräyksen perustaa Suomeen ”Waihetus- Laina ja Depositioni-Contori”. Tästä maamme ensimmäisestä pankista kehittyi vähitellen Suomen Pankki, jolla on maan rahalaitoksen vakauteen ja edistämiseen liittyviä tehtäviä.

Suomen sota oli Venäjän ja Ruotsin välinen sota, joka käytiin vuosina 1808–1809. Sodan seurauksena Ruotsin itäiset läänit (Suomi) liitettiin osaksi Venäjän keisarikuntaa ja samalla näiden hallinto järjestettiin autonomian eli itsehallinnon pohjalle. Suomen sota liittyi aikansa eurooppalaiseen valtapolitiikkaan, jossa Ranska ja Venäjä liittoutuivat Isoa-Britanniaa vastaan. Venäjä aloitti Suomen sodan painostaakseen Ruotsin mukaan Britannian vastaiseen kauppasaartoon.

Suomenmielinen sivistyneistö syntyi, kun osa ruotsinkielisistä säätyläisistä vaihtoi kielensä ruotsista suomeen ja toisaalta kun suomenkielisestä kansasta nousi henkilöitä korkeampaan yhteiskunnalliseen asemaan koulutuksen kautta. Suomenmieliseen sivistyneistöön kuuluneet halusivat parantaa suomen kielen ja suomenkielisen kansan asemaa Suomessa. He perustivat esimerkiksi suomenkielisiä sanomalehtiä ja oppilaitoksia, julkaisivat suomenkielisiä kirjoja ja vahvistivat suomen kielen asemaa hallinnossa ja yliopistossa.

Suomettarelainen eli Suomalainen puolue oli yksi Suomen pääpuolueista autonomian aikana. Suomalainen puolue oli Kansallisen Kokoomuksen edeltäjä.

Läntisen Euroopan viimeinen suuri nälänhätä koettiin Suomessa vuosina 1866–1867. Tätä aikaa kutsutaan nimellä suuret nälkävuodet. Joukoittain suomalaisia kuoli tuolloin aliravitsemukseen ja kulkutauteihin. Suomen väkiluku väheni tuolloin noin 150 000 hengellä.

Suomen suuriruhtinaskunnan lakia säätävä elin 1809–1906 oli säätyvaltiopäivät. Valtiopäivillä oli edustettuna neljä säätyä: aatelisto, papisto, porvaristo ja talonpojat. Porvoon valtiopäivät järjestettiin Suomen sodan aikana 1809. Sen jälkeen valtiopäiviä alettiin järjestää säännönmukaisesti vuodesta 1863 lähtien.

Säätyläisillä tarkoitetaan ylempiin säätyihin – aatelistoon, papistoon ja porvaristoon – kuuluneita henkilöitä. Säätyläisiä yhdistäviä tekijöitä olivat ruumiillisen työn tekemättömyys, varallisuus, säätytietoisuus, omat tavat ja traditiot. Säätyläisten ulkopuolelle jäi talonpoikainen kansa eli rahvas.

Taalari tai taaleri oli nimitys monissa maissa 1500–1800-luvulla lyödyille rahoille. Myös Ruotsissa rahayksikkö oli taalari.

Talollinen on omistamaansa maata viljelevä ja siitä pääasiallisen toimeentulonsa saava maanviljelijä.

Talonmies tarkoittaa tässä talollista eli maanviljelijää.

Talonpoika eli talollinen on omistamaansa maata viljelevä ja siitä pääasiallisen toimeentulonsa saava maanviljelijä.

Suomen suuriruhtinaskunnan lakia säätävä elin 1809–1906 oli säätyvaltiopäivät. Valtiopäivillä oli edustettuna neljä säätyä: aatelisto, papisto, porvaristo ja talonpojat. Maanomistajat valitsivat keskuudestaan talonpoikaissäädyn edustajat valtiopäiville. Porvoon valtiopäivät järjestettiin Suomen sodan aikana 1809. Sen jälkeen valtiopäiviä alettiin järjestää säännönmukaisesti vuodesta 1863 lähtien.

Talonpoikaissäätyyn kuuluivat Suomessa maanomistajat, jotka olivat yleensä talollisia eli omistamaansa maata viljeleviä maanviljelijöitä. Talonpoikaissäätyyn kuului kuitenkin myös muita maanomistajia, kuten teollisuudenharjoittajia, yrittäjiä ja kauppiaita. Talonpoikaissääty oli Suomessa ja Ruotsissa yksi neljästä valtiopäiväsäädystä aateliston, papiston ja porvariston lisäksi.

Monet tehtaat perustivat kouluja työntekijöidensä lapsille. Tarjoamalla esimerkiksi koulutusta tai sairaanhoitoa tehtaiden työntekijöille ja näiden perheille omistajat pyrkivät pitämään työntekijät oman tehtaansa palveluksessa.

Tilaton eli maata omistamaton väestö.

Torpan mies eli torppari.

Torppa oli maatilasta vuokralle saatu maa-alue ja sille rakennetut rakennukset. Torpan viljelijä oli torppari, joka maksoi maasta ja rakennuksista vuokraa niiden omistajalle. Ainakin osa vuokrasta suoritettiin päivätöinä, jolloin torppari työskenteli omistajan maatilalla.

Torppari maksoi viljelemästään maasta vuokraa maan omistajalle. Ainakin osa vuokrasta suoritettiin päivätöinä, jolloin torppari työskenteli omistajan maatilalla. Torpparien oloissa oli runsaasti epäkohtia, jotka kärjistyivät 1800-luvun lopulta lähtien.

Traditio eli perinne, peritty tapa.

tarvitse

Työväenliike syntyi 1800-luvun lopulla puolustamaan ja parantamaan työläisten elinoloja. Suomessa perustettiin Suomen Työväenpuolue 1899. Se radikalisoitui 1903 ja omaksui sosialistisen ohjelman. Samalla se muutti nimensä Suomen Sosialidemokraattiseksi Puolueeksi. Sisällissodan 1918 jälkeen puolue jakautui maltillisiin sosiaalidemokraatteihin ja kommunisteihin.

Valtiopäivämies oli säätyvaltiopäivien jäsen, henkilö joka osallistui säätyvaltiopäiville.

Ida tarkoittaa ehkä vanhoillisuutta, vanhoissa tavoissa pitäytymistä.

Venäjän kaartin armeijakunta eli Venäjän keisarillinen kaarti oli hallitsijan oma sotaväki, joka aikaa myöten kasvoi armeijakunnan vahvuiseksi (noin 140 000 sotilasta).

Viipurin Suomalainen Kirjallisuusseura perustettiin Viipurissa 1845. Alkuaikoina se toimi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran alaosastona. Seuran toimintaan kuului 1800-luvulla muun muassa kirjojen julkaiseminen, pitäjänkirjastojen tukeminen ja koulun ylläpitäminen Viipurissa. Nykyään Helsingissä toimiva seura vaalii Viipurin kirjallista ja kulttuurista perintöä.

Virsta on vanha pituusmitta, joka vastasi runsasta kilometriä.

Vouti oli läänityksen haltijan edustaja läänitysalueella. Voudin tärkein tehtävä oli verojen kerääminen läänityksen haltijalle.

vähäosainen

vähäosaisin

Vääpeli on korkein aliupseerin arvo sotaväessä. Aliupseerit ovat sotilasarvoltaan upseereiden ja miehistön välissä. Vääpelille kuuluvat erityisesti yksikkönsä huoltotehtävät. Vääpeliä on leikillisesti kutsuttu komppanian äidiksi.

Eduskuntauudistuksessa 1906 vanhakantaiset nelisäätyiset valtiopäivät korvattiin niin sanotulla yksikamarisella kansanedustuslaitoksella. Kaikki täysi-ikäiset kansalaiset – miehet ja naiset – saivat yhtäläisen äänioikeuden. Heillä oli myös oikeus asettua ehdokkaiksi vaaleissa. Suomen eduskuntauudistus oli aikanaan edistyksellinen, jopa radikaali.

Osakunnat ovat yliopistossa toimivia opiskelijayhdistyksiä, jotka keräävät jäsenensä perinteisesti heidän syntymäpaikkansa mukaan. Osakunnat olivat ensimmäisiä opiskelijajärjestöjä Suomessa. 1800-luvulla Helsingin yliopistossa toimi esimerkiksi Nylands Nation ja Savolainen osakunta. Molemmat ovat toiminnassa edelleen.

majapaikat