Lönnrotin elämä lyhyesti

1802

9.4. Elias Lönnrot syntyi Sammatissa.

1814‒1815

Opiskelua Tamisaaren pedagogiossa.

1816

Turun katedraalikoulun ensimmäiselle luokalle.

1818

Eroaminen katedraalikoulusta keväällä.

Seuraavat lähes kaksi vuotta kotiseudulla ja naapuripitäjissä ompelu- ja teinimatkoilla.

1820

Merkittiin Porvoon lukion matrikkeliin.

9.4. erotodistus ”antautuakseen apteekkarinammattiin” Hämeenlinnassa, jossa asui kaksi vuotta.

1822

Hyväksyttiin Turun akatemiaan, samaan aikaan opiskelun yliopistossa aloittivat Snellman ja Runeberg.

1824

Åbo Underrättelser painatti Lönnrotin ensimmäisen kirjoituksen, runoruotsinnoksen ”Hamnen”.

Kotiopettajaksi J. A. Törngrenin perheeseen.

1827

Maisterinväitös ”De Väinämöine priscorum fennorum numine” (Väinämöinen − muinaissuomalaisten jumala).

Turun tulipalo, jossa tuhoutui myös Lönnrotin väitöskirjan toinen osa.

1828

Lähtö Laukosta ensimmäiselle runonkeruumatkalle (29.4.−4.9.).

Juhana Kainulaisentapaaminen Kesälahdella.

Syksyllä lääketieteellisten opintojen aloittaminen Helsingin yliopistossa.

1831

Sihteerinä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran perustavassa kokouksessa, yksi perustajajäsenistä.

Toinen runonkeruumatka (28.5.−6.8.).

Merkitsi muistiin Helkavirret Sääksmäen Huittulassa kolerantarkastusmatkalla.

1832

Lääketieteen väitöskirja ”Om Finnarnes magiska medicin” (Suomalaisten maagisista parannuskeinoista)

Kolmas keruumatka (13.7.−17.9.).

1833

Kajaanin piirilääkäriksi.

Sairastuminen ankaraan lavantautiin − maaliskuun alkuviikkoina Etelä-Suomessa Lönnrotia pidettiin kuolleena.

Kirjekonseptissa C. N. Keckmanille ensimmäinen maininta kertovien kansanrunojen yhdistämisestä pienoiseepoksiksi (25.7.).

Neljäs runonkeruumatka, mm. Ontrei Malisen ja Vaassila Kieleväisen tapaaminen Vuonnisessa (9.−28.9.).

1834

Viides runonkeruumatka, Lönnrot tapasi Latvajärven Arhippa Perttusen (13.−30.4.).

1835

Vanha Kalevala julkaistaan, sen esipuhe on päivätty 28.2. – päivää vietetään Kalevalan ja suomalaisen kulttuurin päivänä.

Kuudes keruumatka (4.4.−16.5.).

1836−1837

Suurretki.

Keruumatkalla Jäletjärvellä Lönnrotin henkeä uhattiin usein.

1838

Kahdeksas keruumatka syyskuussa Pohjois-Karjalaan, Koitereen ja Pielisen seuduille.

1839

Lönnrot oli hukkua − kirkkovene kaatui Sipisen virrassa, Lönnrotin veljenpoika Kaarle ja palvelijatar hukkuivat, Lönnrot itse ui vaivoin rannalle.

1840

Läsnä Savo-karjalaisen osakunnan vuosijuhlassa, jossa suurmieskolmikkoa Lönnrot-Runeberg-Snellman tiettävästi ensimmäisen kerran tervehdittiin yhteisellä julkisella puheella.

Kantelettaren esipuhe päivätty Lönnrotin syntymäpäivänä 9.4.

1841

Toisen suurretken ensimmäinen vaihe, jolta paluun aiheutti maaliskuun lopussa Petroskoissa sattunut passirettelö.

Kymmenes ja samalla pisin Lappiin, Arkangeliin ja Lotinapeltoon ulottuva matka alkoi.

1843

Viiden vuoden virkavapaus Helsingfors Morgonbladin nimettömänä julkaiseman F. J. Rabben kirjeen seurauksena.

1844

Tutkimusmatka Viroon.

1847

 Uuden Kalevalan toimitustyö alkaa.

1848–1849

Elokuun puolivälistä 1848 vuoden 1849 toukokuun loppuun Laukossa Uutta Kalevalaa viimeistellen.

Uusi Kalevala julkaistaan, sen esipuhe on allekirjoitettu 17.4.1849.

Avioitui Maria Piponiuksen kanssa heinäkuussa 1849.

1850

Lönnrotin ensimmäinen lapsi syntyi Eliaksen päivänä, poika sai nimen Elias.

1851

Lönnrotin isä kuoli Kajaanissa.

1852

Tytär Maria syntyi ja poika Elias kuoli.

1853

Suomen kielen ja kirjallisuuden professoriksi.

1854

Muutto Kajaanista Helsinkiin.

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran esimieheksi.

1855

Tytär Ida syntyi Sammatissa, hän oli Lönnrotin lapsista ainoa, joka eli vanhempiaan kauemmin.

1857

Lähtö Kajaaniin nälänhätää vastustamaan.

1858

Tytär Elina syntyi.

1859

Lönnrotin äiti kuoli.

Nikun talon osto Sammatissa.

1860

Tytär Thekla syntyi.

1861

Suomen kansakoululaitosta koskevaa mietintöä tarkastavaan komiteaan.

1862

Jäi eläkkeelle professorin virasta ja muutti takaisin kotiseudulleen Sammattiin.

Jäseneksi komiteaan, jonka tuli antaa lausunto suomen kielen mahdollisesta käytöstä virkakielenä.

1863

Vastaväittäjänä A. Ahlqvistin puolustaessa professorinväitöstään ”Suomalainen runousoppi kielelliseltä kannalta”.

Vastaväittäjänä C. A. Gottlundin puolustaessa professorinväitöstään ”Forskningar uti sjelfva grund-elementerna af det Finska språkets grammatik”.

Lönnrotin toimesta ja kustannuksella perustettiin Sammatin kansankirjasto.

Lönnrot kutsuttiin virsikirjaa uudistavan komitean jäseneksi.

1868

Lönnrotin vaimo kuoli.

Lönnrotin perustama Sammatin kansakoulu aloitti toimintansa.

1869

Lammin talon osto.

1870

Poti katkennutta jalkaansa Perttulassa ja Loimaalla.

Ylioppilastalon vihkiäiset, joihin Lönnrot sepitti juhlarunon.

1872

Yleinen kansalaisjuhla riemuylioppilaiden Lönnrotin, Runebergin ja Snellmanin kunniaksi.

1874

Maria-tytär kuoli.

1876

Elina-tytär kuoli.

1879

Thekla-tytär kuoli.

1880

Suomalais-ruotsalainen sanakirja valmistui / Suomen kansan muinaisia loitsurunoja valmistui.

1882

Helsingissä 80-vuotisjuhlallisuuksien vuoksi.

1884

Lönnrot kuoli Sammatin Lammilla 19.3.
 

Katso lisää: Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Elias Lönnrotin kirjeenvaihto ja Lönnrot Kansallisbiografiassa.

Lönnrotin aika. Kalevalaseuran vuosikirja 64. Toim. Pekka Laaksonen. Helsinki, SKS, 1984.