Kuka Kalevalan kirjoitti ja miksi?

Tarvitaanko ingressi?

Elias Lönnrot

Elias Lönnrot syntyi Sammatissa 9.4.1802 köyhän kyläräätälin perheeseen. Lönnrot oppi viisivuotiaana lukemaan, ja kirjoista tuli hänen suuri intohimonsa. Yhden tarinan mukaan Elias kerran pyysi nälkäänsä leipää, jota äidillä ei kuitenkaan silloin ollut antaa. Poika totesi:
“Jassoo, mä luen sitten.”

Perhe oli suomenkielinen, mutta Lönnrot oppi koulussa tuon ajan sivistyneistön kielen, ruotsin. Lönnrot pääsi opintielle hyväntahtoisten suosittelijoiden avustuksella ja vuonna 1822 Turun Akatemiaan (yliopisto), missä hän aloitti lääketieteen opinnot. Opiskeluaikana Lönnrot luki ajan tavan mukaisesti myös latinaa, kreikkaa, historiaa ja kirjallisuutta. Lopputyön hän teki Väinämöisestä, ja lääketieteen lisensiaatin työ käsitteli kansanomaista lääkintää.

Lönnrot kiinnostui kansanrunoista ollessaan opiskeluaikana kotiopettajana lääketieteen professori J. A. Törngrenin perheessä Laukon kartanossa. Sieltä käsin Lönnrot lähti myös ensimmäiselle runonkeruumatkalleen keväällä 1828. Matkapäiväkirjassaan Lönnrot kuvasi, miten hän halusi tutustua oman maansa ihmisiin ja kielen eri murteisiin sekä kerätä kauniita kansanrunoja. Yhteensä Lönnrot teki 11 keruumatkaa vuosien 1828–1844 aikana eri puolilla Karjalaa ja Suomea. Matkat hän teki jalan, hiihtäen ja hevoskyydillä.

Keruumatkat olivat usein raskaita vaativien olosuhteiden vuoksi, ja Lönnrot poti koti-ikävää ja yksinäisyyttä. Seitsemännelle keruumatkalleen 1836−1837 Lönnrot oli lähtenyt toisen kerääjän, J. F. Cajanin, kanssa, mutta miehet erosivat kesken matkan. Jatkettuaan yksin keruumatkaa Lönnrot purki tuntojaan Cajanille (Lönnrotin kirje 1.1.1837):

“Tuskin uskotkaan, kuinka Uhtuvasta lähettyäni maailma minusta näytti kamalalta. Sitä ikävätäni en voi ‘sanoilla sanoa, enkä virsillä veteä’. – – Usein tulivat vielä toisella ja kolmannellaki päivällä veet silmihini.“

Raskasta runonkeruutyötä helpottivat laajat sosiaaliset verkostot. Tavallisesti Lönnrot yöpyi keruumatkoillaan pappiloissa ja muissa sivistyneistöperheissä.

Lönnrot toimi 30 vuotta Kajaanin piirilääkärinä, mutta oli useita kertoja virkavapaalla, jotta ehti käydä Karjalan puolella tallentamassa kansanrunoja. Lääkärin ammatista oli hyötyä, sillä sen kautta Lönnrot tutustui köyhempään kansanosaan.

Lönnrot oli yksi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) perustajista (1831) ja seuran ensimmäinen sihteeri. Seura myös tuki rahallisesti Lönnrotin keruumatkoja ja oli Kalevalan ensimmäinen kustantaja. Kalevalan käsikirjoitukset ja Kalevalassa hyödynnetty kansanrunoaineisto on tallennettuna SKS:n arkistossa.

Elias Lönnrot avioitui tuon ajan mittapuulla myöhään, 47-vuotiaana, vuonna 1849 Maria Piponiuksen kanssa. Heille syntyi viisi lasta, joista vain yksi, Ida, eli aikuisikään asti. Lönnrot kuoli 81-vuotiaana Sammatin Lammin talossaan 19.3.1884.

Elias Lönnrot oli runolaulaja

Kalevalaa laatiessaan Lönnrot etäännytti omaa rooliaan eepoksen tekijänä ja vertasi itseään runolaulajiin: “Itse loime loitsijaksi, laikahtime laulajaksi, (toisin sanoen) pidin itseäni hyvänä laulajana siinä kuin hekin itseään.” Lönnrotia voidaan pitää eräänlaisena laulajana, sillä hän omaksui runolaulun perinpohjaisesti tallentaessaan laulajilta tuhansia runoja lukuisilla keruumatkoillaan. Lönnrotia on kutsuttu “laulavaksi kirjuriksi”.

Elias Lönnrot oli toimittaja

Lönnrotin työskentelytapoja on kuvattu myös runotekstien toimittamiseksi. Hänen tapansa hyödyntää kansanrunoaineistoa mahdollisimman kattavasti oli tietosanakirjamainen eli ensyklopedinen.

Elias Lönnrotin elämä lyhyesti

Elias Lönnrotin kehto, painokuva puupiirroksesta. Museovirasto.

(Teksiselitykset vie Matkalla Kalevalaan sivustolle. Halutaanko linkkaus säilyttää?)

1802

9.4. Elias Lönnrot syntyi Sammatissa.

1814‒1815

Opiskelua Tammisaaren pedagogiossa.

1816

Turun katedraalikoulun ensimmäiselle luokalle.

1822

Hyväksytään Turun akatemiaan, samaan aikaan opiskelun yliopistossa aloittivat Snellman ja Runeberg.

1824

Kotiopettajaksi J. A. Törngrenin perheeseen.

1827

Maisterinväitös ”De Väinämöine priscorum fennorum numine” (Väinämöinen − muinaissuomalaisten jumala).
Turun tulipalo, jossa tuhoutui myös Lönnrotin väitöskirjan toinen osa.

1828

Lähtö Laukosta ensimmäiselle runonkeruumatkalle (29.4.−4.9.).
Juhana Kainulaisentapaaminen Kesälahdella.
Syksyllä lääketieteellisten opintojen aloittaminen Helsingin yliopistossa.

1831

Sihteerinä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran perustavassa kokouksessa, yksi perustajajäsenistä.
Toinen runonkeruumatka (28.5.−6.8.).

1832

Lääketieteen väitöskirja ”Om Finnarnes magiska medicin” (Suomalaisten maagisista parannuskeinoista)
Kolmas keruumatka (13.7.−17.9.).

1833

Kajaanin piirilääkäriksi.
Sairastuminen ankaraan lavantautiin − maaliskuun alkuviikkoina Etelä-Suomessa Lönnrotia pidettiin kuolleena.
Kirjeessään ystävälleen C. N. Keckmanille ensimmäinen maininta kertovien kansanrunojen yhdistämisestä pienoiseepoksiksi (25.7.).
Neljäs runonkeruumatka, mm. Ontrei Malisen ja Vaassila Kieleväisen tapaaminen Vuonnisessa (9.−28.9.).

1834

Viides runonkeruumatka, Lönnrot tapasi Latvajärven Arhippa Perttusen (13.−30.4.).

1835

Vanha Kalevala julkaistaan, sen esipuhe on päivätty 28.2. – päivää vietetään Kalevalan ja suomalaisen kulttuurin päivänä.
Kuudes keruumatka (4.4.−16.5.).

1836−1837

Suurretki.
Keruumatkalla Jäletjärvellä Lönnrotin henkeä uhattiin usein.

1838

Kahdeksas keruumatka syyskuussa Pohjois-Karjalaan, Koitereen ja Pielisen seuduille. Kantelettaren laulajan, Mateli Kuivalattaren tapaaminen

1839

Lönnrot on hukkua − kirkkovene kaatui Sipisen virrassa, Lönnrotin veljenpoika Kaarle ja palvelijatar hukkuivat.

1840

Läsnä Savo-karjalaisen osakunnan vuosijuhlassa, jossa suurmieskolmikkoa Lönnrot-Runeberg-Snellman tiettävästi ensimmäisen kerran tervehdittiin yhteisellä julkisella puheella.
Lyyristen kansanrunojen kokoelma Kanteletar valmistuu. Kantelettaren esipuhe on päivätty Lönnrotin syntymäpäivänä 9.4.

1841

Toisen suurretken ensimmäinen vaihe, jolta paluun aiheutti maaliskuun lopussa Petroskoissa sattunut passirettelö.
Kymmenes ja samalla pisin Lappiin, Arkangeliin ja Lotinapeltoon ulottuva matka alkoi.

1844

Tutkimusmatka Viroon.

Gustav Budkowskin kuva Elias Lönnrotista vuodelta 1845. SKS KIA.

1847

 Uuden Kalevalan toimitustyö alkaa.

1848–1849

Elokuun puolivälistä 1848 vuoden 1849 toukokuun loppuun Laukossa Uutta Kalevalaa viimeistellen.
Uusi Kalevala julkaistaan, sen esipuhe on allekirjoitettu 17.4.1849.
Avioituu Maria Piponiuksen kanssa heinäkuussa 1849.

1850

Lönnrotin ensimmäinen lapsi syntyy Eliaksen päivänä, poika sai nimen Elias.

1852

Tytär Maria syntyy ja poika Elias kuolee.

1853

Suomen kielen ja kirjallisuuden professoriksi Helsingin yliopistoon.

1854

Muutto Kajaanista Helsinkiin.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran esimieheksi.

1855

Tytär Ida syntyi Sammatissa. Hän oli Lönnrotin lapsista ainoa, joka eli vanhempiaan kauemmin.

1857

Lähtö Kajaaniin nälänhätää vastustamaan.

1858

Tytär Elina syntyy.

1860

Tytär Thekla syntyy.

1861

Suomen kansakoululaitosta koskevaa mietintöä tarkastavaan komiteaan.

1862

Jää eläkkeelle professorin virasta ja muutti takaisin kotiseudulleen Sammattiin.
Jäseneksi komiteaan, jonka tuli antaa lausunto suomen kielen mahdollisesta käytöstä virkakielenä.

1863

Lönnrotin toimesta ja kustannuksella perustettiin Sammatin kansankirjasto.
Lönnrot kutsuttiin virsikirjaa uudistavan komitean jäseneksi.

1868

Lönnrotin vaimo Maria kuolee.
Lönnrotin perustama Sammatin kansakoulu aloitti toimintansa.

1869

Lammin talon osto.

1872

Yleinen kansalaisjuhla riemuylioppilaiden Lönnrotin, Runebergin ja Snellmanin kunniaksi.

1874

Maria-tytär kuolee.

1876

Elina-tytär kuolee.

1879

Thekla-tytär kuolee.

1880

Suomalais-ruotsalainen sanakirja valmistuu / Suomen kansan muinaisia loitsurunoja valmistuu.

1882

Helsingissä 80-vuotisjuhlallisuuksien vuoksi.

1884

Lönnrot kuolee Sammatin Lammilla 19.3.
 

(Jätetäänkö: Katso lisää: Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Elias Lönnrotin kirjeenvaihto ja Lönnrot Kansallisbiografiassa.)