Arkistolähteitä Stalinin vainoihin liittyen

Aineistoja liittyen suomalaisten vaiheisiin Venäjällä ja Neuvostoliitossa on tallennettuna useissa eri arkistoissa. Monissa muistiorganisaatioissa on myös laadittu tiedonhakua sekä aineistojen verkkosaatavuutta helpottavia tietokantoja liittyen suomalaisten kohtaloihin Venäjällä.

SKS:n arkistossa on aineistoja muun muassa liittyen inkerinsuomalaisiin, Suomesta Neuvostoliittoon lähteneisiin siirtolaisiin, Stalinin vainoihin sekä Venäjältä Suomeen tulleisiin emigrantteihin.

Vuosina 2018–2020 SKS:n arkisto toteutti yhteistyössä Kansallisarkiston ja Inkeriläisten Sivistyssäätiön kanssa Inkeri ja inkeriläisyys – muistot talteen, arkistot haltuun -hankkeen. Kolmivuotisessa yhteistyöhankkeessa koottiin yhteen tietoja Inkeriin ja inkeriläisyyteen liittyvistä arkistoaineistoista. Samalla kerättiin arkistoihin uutta aineistoa. Hankkeessa tehtiin noin 120 inkerinsuomalaisten muistitietohaastattelua sekä vastaanotettiin yksityishenkilöiden, perheiden ja yhdistysten aineistoja. Projektin puitteissa SKS julkaisi erityisesti yläkoulu- ja lukioikäisille suunnatun Inkeri ja inkeriläisyys -oppimisaineiston Inkerin historiasta ja inkeriläisten kohtaloista.

Keväällä 2020 SKS toteutti Stalinin vainojen muistot -kirjoituskeruun ja vuosina 2021–2022 Stalinin vainojen muistot -hankkeen. Keruussa ja hankkeessa kerättiin uutta aineistoa liittyen suomalaisten vaiheisiin Neuvostoliitossa sekä vainouhrien jälkeläisten kokemuksiin. Keruuseen vastasi yli 150 osallistujaa ja hankkeessa tehtiin noin 100 muistitietohaastattelua. Voit lukea lisää keruusta ja hankkeesta täältä.

SKS:n arkistoon on tallennettu Suomen Akatemian projektissa vuosina 1988–1992 toteutut suomenvenäläisten muistitietohaastattelut. Hankkeessa haastateltiin muun muassa venäläisiä, jotka pakenivat Venäjän vallankumouksen aikana 1920-luvulla Suomeen, tai jotka evakuoitiin toisen maailmansodan aikaan Karjalan kannakselta Suomeen. Hanke sisälsi myös kolmannen ja neljännen polven suomenvenäläisten haastatteluja. Aineistoon kuuluu muun muassa Venäjän keisarikunnan aikaiseen elämään, yhteiskuntaan ja historiaan liittyvää muistitietoa.

SKS:n arkiston kokoelmista voi kysyä lisätietoja ottamalla yhteyttä arkiston asiakaspalveluun.

EK-Valpon arkisto sisältää erityisesti henkilöaineistoja, kuten henkilökortistoja, henkilömappeja ja kuulustelupöytäkirjoja muun muassa kommunistisesta toiminnasta epäiltyihin ja Neuvostoliittoon lähteneisiin henkilöihin liittyen. Valtiollinen poliisi myös seurasi postiliikennettä Neuvostoliitosta Suomeen ja arkisto sisältää yksityishenkilöiden kirjeitä Neuvostoliitosta Suomeen omaisille ja tuttavilleen.

Vuodesta 2006 lähtien Kansallisarkiston Venäjän mikrofilmaushanke on hankkinut Venäjän arkistoista Suomen historiaa ja suomalaisia koskevia aineistoja. Hankkeen tavoitteena on ollut mikrofilmien ja arkistoasiakirjojen digitaalisten kopioiden hankkiminen Venäjän sekä Neuvostoliittoon kuuluneiden maiden arkistoissa säilytettävistä suomalaiselle historiantutkimukselle merkittävistä asiakirjoista. Ukrainan sodan seurauksena Kansallisarkisto jäädytti maiden välisen yhteistyön, minkä jälkeen aineistohankintoja ei ole tehty Venäjältä.

Kansallisarkistossa käynnistyi vuonna 2020 viisivuotinen Valtioneuvoston kanslian rahoittama Suomalaiset Venäjällä 1917–1964 -tutkimushanke. Hankkeessa selvitetään suomalaisten kohtaloita vuosien 1917–1964 Venäjällä. Hankkeessa toteutetaan interaktiivinen tietokanta Venäjällä vuoden 1917 lokakuun vallankumouksen jälkeen olleista suomalaisista ja heidän elämäkertatiedoistaan sekä heitä koskevista ja heihin liittyvistä asiakirjoista ja valokuvista. Tutkimushankkeessa suomalaisten vaiheista ja asemasta Neuvostoliitossa sekä Stalinin ajan terrorista ja väestönsiirroista saadaan runsaasti uutta tietoa, joka julkaistaan tietokirjoina sekä tieteellisinä ja populaareina artikkeleina.

Oppaita, ohjeita ja vinkkejä Kansallisarkiston aineistojen käyttöön löytyy Arkistojen Portista. Lisätietoja Kansallisarkiston kokoelmista voi kysyä ottamalla yhteyttä arkiston asiakaspalveluun.

Kansan Arkisto on Suomen vasemmistolaisen työväenliikkeen ja kansalaisjärjestöjen keskusarkisto, joka tallentaa kokoelmiinsa järjestöjen ja yksityishenkilöiden asiakirjallista historiaa. Kansan Arkistossa on Stalinin aikana Neuvostoliitossa asuneiden ja heidän sukulaistensa sekä tuttaviensa henkilöarkistoja ja muistelmia. Lisäksi Suomen Kommunistisen Puolueen arkistot sisältävät jonkin verran Suomessa laadittuja asiakirjoja Neuvostoliitossa toimineista. Vainoja selvittäneiden henkilöarkistoissa on myös aiheeseen liittyviä tutkimusaineistoja. Kansan Arkisto ja FM Aimo Ruusunen ovat yhteistyössä koonneet sukututkijoiden avuksi luettelon venäläisistä nettisivuistoista, joilta voi hakea tietoja Neuvostoliittoon menneistä ja muista suomalaisista.

Siirtolaisuusinstituutin arkisto tallentaa pääasiassa maastamuuttoon ja ulkosuomalaisuuteen liittyvää kulttuuriperintö- ja tutkimusaineistoa. Siirtolaisuusinstituutti ylläpitää Siirtolaisrekisteriä. Rekisteristä löytyvät muun muassa Venäjänsuomalaiset vainouhrit 1930–1950 – sekä Inkerinsuomalaisten martyrologia -tietokannat. Venäjänsuomalaisten vainouhrien tietokanta sisältää yli 8 000 tietuetta koskien suomalaisia, jotka joutuivat Neuvostoliitossa Stalinin vainojen uhreiksi 1930–1950-luvulla. Tiedot perustuvat Siirtolaisuusinstituutin vuonna 2001 julkaisemaan Eila Lahti-Argutinan kirjaan Olimme joukko vieras vaan. Tietokanta Inkerinsuomalaisten martyrologia sisältää yli 6 000 tietuetta liittyen inkerinsuomalaisiin, jotka kuolivat Stalinin 1930-luvulla toimeenpanemissa vainoissa. Tiedot on koonnut VTM Tyyne Martikainen.

Työväen Arkisto on sosialidemokraattisen työväenliikkeen ja SAK:laisen palkansaajaliikkeen keskusarkisto. Työväen Arkistoon on tallennettu muutaman Neuvostoliitossa 1930-luvulla toimineen henkilön arkistot. Henkilöarkistojen lisäksi Työväen Arkiston yhteydessä toimivan Työväen muistitietotoimikunnan kokoelmista löytyy useita muistelmia ja haastatteluja, jotka käsittelevät suomalaisten kokemuksia 1930-luvun Neuvostoliitossa.

Ulkoasianministeriön arkistossa on aineistoa ministeriön perustamisesta vuodesta 1918 lähtien. Arkiston materiaali muodostaa keskeisen lähderyhmän Suomen ulkopolitiikan ja kansainvälisten suhteiden historian tutkimukselle. UM:n arkistossa on aineistoja muun muassa liittyen Itä-Karjalan ja Inkerin kysymyksiin, suomalaisiin punakapillisiin ulkomailla ja kommunistiseen toimintaan Suomessa sekä suomalaisten maastamuuttoon ja maahanmuuttoon.

Metsämiesten Säätiö on yhteistyössä Karjalan tasavallan Kansallisarkiston kanssa julkaissut Pohjois-Amerikan suomalaiset Neuvosto-Karjalassa 1920–1930-luvulla -tietokannan. Internet-projekti esittelee Karjalan tasavallan kansallisarkiston asiakirjoja niiden Amerikan ja Kanadan suomalaisten historiasta, jotka saapuivat Neuvosto-Karjalaan 1920- ja 1930‑luvuilla. Tulijoilla oli merkittävä vaikutus Karjalan tasavallan talouden, kulttuurin, koulutuksen ja urheilun kehitykseen. Aineistoja on mahdollista hakea muun muassa henkilöhaun avulla.

Pääosion kuva: Venäläisiä postikortteja. SKS. SKS. CC BY 4.0