II Stalinin vainot (tehtävät)
Syy- ja seuraussuhteiden analysointi
Quiz Summary
0 of 15 Kysymykset completed
Kysymykset:
Information
You have already completed the quiz before. Hence you can not start it again.
Quiz is loading…
You must sign in or sign up to start the quiz.
You must first complete the following:
Tulokset
Time has elapsed
Categories
- Not categorized 0%
- 1
- 2
- 3
- 4
- 5
- 6
- 7
- 8
- 9
- 10
- 11
- 12
- 13
- 14
- 15
- Current
- Review
- Answered
- Oikein
- Väärin
-
Kysymys 1 of 15
1. Kysymys
1. Tunnista syitä historian tapahtumille.
Tutustu lukuun Vainot käynnistyvät. Yhdistä oikea syy historian tapahtumaan. Kirjoita vastauskenttään vain vastauksen aakkonen ilman sulkua
a) Neuvostoliiton raja-alueita haluttiin valvoa tarkemmin
b) maanviljelysmaa kollektivisoitiin eli otettiin valtion haltuun
c) Lenin halusi hävittää poliittiset vastustajansa
d) koska hän onnistui tuhoamaan kilpailijansa
e) Neuvostoliitto haluttiin teollistaa ennätysvauhtia
-
Taloudessa siirryttiin viisivuotissuunnitelmaan, koska
Stalinista tuli yksinvaltias, koska
Salainen poliisi Tšeka perustettiin, koska
45 000 inkerinsuomalaista karkoitettiin muun muassa Siperiaan, koska
Yksityistilat korvattiin kolhooseilla, koska
OikeinVäärin -
-
Kysymys 2 of 15
2. Kysymys
2. Etsi seurauksia historian tapahtumille.
Millaisia seurauksia historian eri tapahtumilla oli? Tutustu lukuun Vainot käynnistyvät ja kirjoita, mitä seurauksia seuraavilla tapahtumilla oli.
a) Stalin aloitti ohjelman kulakkien tuhoamiseksi.
b) Neuvosto-Karjalan suomalaisia alettiin syyttää virheistä ja salaliitoista vuonna 1932.
c) Stalinin läheinen ystävä Sergei Kirov murhattiin vuonna 1934.
-
This response will be awarded full points automatically, but it can be reviewed and adjusted after submission.
-
-
Kysymys 3 of 15
3. Kysymys
3. Etsi ja erittele syitä.
Osa suomalaisista loikkareista eli laittomasti Neuvostoliittoon karanneista suomalaisista halusi palata takaisin Suomeen 1920–1930-lukujen aikana. Palaaminen oli vaikeaa monista eri syistä. Etsi luvusta Vainot käynnistyvät erilaisia syitä, miksi palaaminen oli vaikeaa tai mahdotonta.
a) Mitä taloudellisia syitä löydät?
b) Mitä poliittisia syitä löydät?
c) Mitä aatteellisia tai maailmankatsomukseen liittyviä syitä löydät?
d) Mitä olosuhteisiin liittyviä muita syitä löydät?
-
This response will be awarded full points automatically, but it can be reviewed and adjusted after submission.
-
-
Kysymys 4 of 15
4. Kysymys
4. Tulkitse historiallista lähdettä.
Tutustu Yrjö Selkälän kirjoittamaan kirjeeseen ja siihen liittyvään tekstiin.
a) Milloin ja missä kirje on kirjoitettu. Kuinka kaukana paikka on kotipaikastasi ja kuinka kauan kirjeen kirjoittamisesta on?
b) Kenelle kirje on osoitettu. Mitä voit päätellä siitä, miten kirjoittaja puhuttelee vastaanottajaa?
c) Kerro jokin asia kirjeen sisällöstä, jonka Yrjö haluaa kertoa. Mitä Yrjö mahdollisesti jättää kertomatta?
d) Missä olosuhteissa Yrjö eli. Miksi arvelet että kirje on kirjoitettu?
-
This response will be awarded full points automatically, but it can be reviewed and adjusted after submission.
-
-
Kysymys 5 of 15
5. Kysymys
5. Tunnista yhteys.
Suuren terrorin aikana suoritettiin kaksi eri operaatiota. Toinen kohdistui “neuvostovastaisiin aineksiin” ja toinen eri kansallisuuksia vastaan. Yhdistä kuvaukset oikeaan operaatioon. Vastaa ainoastaan vaihtoehdon kirjaimella ilman sulkua (esim ”a”)
a) Kansallisuuksien operaatio
b) Neuvostovastaisten ainesten operaatio
-
Kohdistui Neuvostoliitossa asuneisiin etnisiin vähemmistöihin, suomalaisia teloitettiin osana tätä =
Kohdistui poliittisiin vastustajiin, käytännössä uhriksi saattoi joutua kuka tahansa =
OikeinVäärin -
-
Kysymys 6 of 15
6. Kysymys
6. Erota tärkeimmät syyt vähemmän tärkeistä.
Suuren terrorin aikana vuosina 1937–1938 Neuvostoliitossa ihmisiä vainottiin, vangittiin, kidutettiin ja joukkoteloitettiin. Tähän vaikuttivat useat eri syyt. Tutustu lukuun Suuri terrori ja valitse alla olevasta listasta mielestäsi kolme keskeisintä syytä.
OikeinVäärin -
-
Kysymys 7 of 15
7. Kysymys
7. Tulkitse historiallista lähdettä.
Tutustu Viktor Kanervon kirjoittamaan kirjeeseen ja siihen liittyvään tekstiin ja vastaa kysymyksiin. Puhtaaksikirjoitetun kirjeen löydät täältä
Viktor Kanervon mahorkka-askin kääntöpuolelle kirjoittama viimeinen kirje maaliskuussa 1938 pidätyksensä jälkeen. Kuten Kanervon kirjeestä käy ilmi, syytettyjen kuulustelut olivat usein epäinhimillisen pitkiä. Tämä oli yksi keino, joilla vankeja pyrittiin painostamaan allekirjoittamaan tekaistut syytteet. Kirjeessään Kanervo kuvaa olevansa syytettynä ”suomalaisena ohranan akenttina” eli suomalaisena vakoojana ja ”tuholaisena”. Tällaiset syytökset olivat tavallisia ja ne kuvastavat neuvostopropagandan ylläpitämää ajatusta vihollisista, jotka niin ulkoa kuin yhteiskunnan sisältäkin pyrkivät horjuttamaan valtion turvallisuutta. Termeillä kuten ”tuholaiset” tai ”syöpäläiset” pyrittiin epäinhimillistämään uhreja ja leimaamaan heidät muukalaisiksi. Kanervo sai välitettyä kirjeen Kontupohjan vankilan ikkunan raosta perheelleen. Viktor Kanervon teloitettiin 2.10.1938 Petroskoissa. SKS KRA, Kanervo-perheen arkisto. CC BY 4.0
a) Millaisissa olosuhteissa kirje on syntynyt?
b) Kenelle kirje on osoitettu?
c) Kirje on kirjoitettu erikoisillä kirjoitusvälineillä. Millaisilla? Miksi arvelet hänen kirjoittaneen kirjeensä niin?
d) Mitä kaikkea saat kirjeen perusteella tietää olosuhteista, joissa kirje on kirjoitettu?
e) Etsi kirjeestä jokin ristiriita. Mikä se on?
f) Miten ja milloin Viktor Kanervo pidätettiin? Tutki luvun Suuri terrori sitaattia, jossa Viktor Kanervon poika muistelee isänsä pidätystä.
g) Kuvittele, että joutuisit itse todistamaan kuvattua tapahtumaa. Millaisia tunteita joutuisit todennäköisesti kokemaan?
h) Luvussa kerrotaan, että Viktor Kanervon perhe osasi odottaa isän pidätystä. Miksi arvelet etteivät he yrittäneet lähteä pakoon tai piileskellä?
-
This response will be awarded full points automatically, but it can be reviewed and adjusted after submission.
-
-
Kysymys 8 of 15
8. Kysymys
8. Pohdi ihmisen oman toiminnan ja sattuman merkitystä tapahtumille.
Monet tavalliset suomalaiset muuttivat Neuvostoliittoon paremman elämän toivossa mutta joutuivat vangituiksi ja teloitettiin 1930-luvulla. Eräs heistä oli Hilda Nyman. Tutustu lukuun Suuri terrori ja Hilda Nymanin valokuvaan liittyvään tekstiin ja pohdi, miten seuraavat henkilöt/asiat vaikuttivat Hildan kohtaloon.
Rintakuva Hilda Nymanista (myöh. Kauppi). Hilda Nyman syntyi Pyhärannassa Rauman lähistöllä ja muutti vain 16-vuotiaana Yhdysvaltoihin työskentelemään kotiapulaisena. Vuonna 1931 Hilda muutti puolisonsa ja sisarensa miehen kanssa Neuvostoliittoon. Suvussa säilyneiden tietojen mukaan Hilda työskenteli Petroskoissa postiauton rahastajana ja toimi vapaa-ajallaan Petroskoin suomalaisessa teatterissa. Hilda Kauppi pidätettiin ja teloitettiin Petroskoissa vuonna 1938. Kuvaamo Kaatra, New York. SKS KRA, Hilda Nymanin sukuarkisto. CC BY-NC-ND 4.0
a) Hilda Nyman itse
b) Hilda Nymanin aviomies
c) mahdollinen ilmiantaja
d) Stalin
e) NKVD eli Neuvostoliiton salainen poliisi
f) Hildan ystävät, naapurit ja työtoverit Petroskoissa
g) sattuma
-
This response will be awarded full points automatically, but it can be reviewed and adjusted after submission.
-
-
Kysymys 9 of 15
9. Kysymys
9.Tutustu arvioihin uhrien lukumääristä.
Neuvostoliitossa omia kansalaisia tuomittiin vanki- ja pakkotyöleireille usein tekaistuin syin. Tutustu lukuun Vankileirien saaristo. Yhdistä lukumäärä oikeaan asiaan. Kirjoita vastauskenttään koko vaihtroehto (esim. ”28 000”)
a) 28 000
b) 2,5 miljoonaa
c) 6 miljoonaa
d) 2,8 miljoonaa
e) 20 miljoonaa
-
Vanki- ja pakkotyöleireillä epäinhimillisiin oloihin kuolleiden määrä =
Ihmisiä, jotka karkotettiin ja pakotettiin muuttamaan kotiseuduiltaan Neuvostoliiton syrjäseuduille =
Leningradista karkotettuja suomalaisia yhteensä =
Työleireille, rangaistussiirtoloihin tai vankiloihin tuomittuja ihmisiä Neuvostoliitossa yhteensä vuosina 1930–1952 =
Vankileireillä neuvostokansalaisia yhteensä 1950-luvun alussa =
OikeinVäärin -
-
Kysymys 10 of 15
10. Kysymys
10. Tulkitse historiallista lähdettä.
Tutustu Maria Kojosen kirjoittamaan kirjeeseen ja vastaa kysymyksiin:
a) Missä kirje on kirjoitettu?
b) Missä Maria asuu ja mitä hän tekee työkseen?
c) Mitä Maria kertoo elinoloista ja ilmastosta?
d) Mikä kohta kertoo siitä, ettei Maria ole muuttanut alueelle vapaaehtoisesti?
e) Mitä uutta opit lähteen avulla? Etsi kirjeestä jokin itsellesi uusi asia ja kerro siitä
Jos käsiala on vaikea tulkita, voit tutkia aukikirjoitettua kirjettä täällä.
-
This response will be awarded full points automatically, but it can be reviewed and adjusted after submission.
-
-
Kysymys 11 of 15
11. Kysymys
11. Pohdi asiaa oman elämäsi kannalta.
Tutustu Maria Kojosen elämään yllä esitetyn kirjeen ja siihen liittyvän tekstin avulla. Vastaa kysymyksiin.
a) Maria Kojonen kertoo olevansa 4600 km päässä kotiseudustaan. Missä itse voisit olla, jos sinut lähetettäisiin yhtä kauas kotoa? Voit käyttää nettiä apuna.
b) Kuvittele joutuvasi selviytymään itse kyseisessä paikassa vankileirimäisissä olosuhteissa. Millaisia vaikeuksia joutuisit todennäköisesti kohtaamaan?
c) Mitä kysyisit Maria Kojoselta, jos pääsisit haastattelemaan häntä?-
This response will be awarded full points automatically, but it can be reviewed and adjusted after submission.
-
-
Kysymys 12 of 15
12. Kysymys
12. Tutustu keskeisiin käsitteisiin.
Gulag oli yhteisnimitys pakkotyö- ja vankileirien järjestelmästä, joka luotiin Neuvostoliitossa omia kansalaisia varten. Gulag-järjestelmän uhriksi saattoi joutua erilaisista syistä. Tutustu lukuun Vankileirien saaristo ja kirjoita käsite oikean käsitteen perään
a) Vankityöleiri
b) Työarmeija
c) Ojennusleiri
d) Erikoissiirtola
-
Syrjäisiä paikkoja, jonne karkoitettiin usein etnisiin elli kansallisuuteen perustuvin syin =
Sota-ajan pakkotyöleiri, jolle joutui kuulumisesta ”viholliskansallisuuteen” =
Vangit olivat ilmaista työvoimaa suurissa rakennushankkeissa =
Tänne lähetettiin toisinajattelijat joista piti tehdä kunnollisia neuvostokansalaisia =
OikeinVäärin -
-
Kysymys 13 of 15
13. Kysymys
13. Tulkitse historiallista lähdettä.
Katso yhteiskuvaa Nadvoitsan vankileiriltä vuodelta 1954 ja vastaa kysymyksiin.
Yhteiskuva orkesterista Nadvoitsan vankileirillä. Suomalainen Vilho Saarinen on kuvassa vasemmalla tenorisaksofoni sylissään. Leirivangeista koostuvat orkesteri oli varsin kansainvälinen: muut soittajat olivat kansallisuudeltaan liettualaisia, karjalaisia, venäläisiä, virolaisia ja latvialaisia. Kuva on vuodelta 1954, viimeiseltä kesältä ennen Saarisen leiriltä vapautumista. SKS KRA, Hannele Mikkelän kokoelma. CC BY-NC-ND 4.0
a) Kuvaile, mitä näet kuvassa. Kiinnitä huomiota ihmisiin ja yksityiskohtiin.
b) Mitä uutta saat tietää kuvan perusteella?
c) Mitä arvelet tapahtuneen kuvan ottamisen jälkeen? Miksi päättelet niin?
d) Kuvassa on mukana suomalainen Vilho Saarinen. Tutustu lukuun Vankileirien saaristo ja erityisesti osaan Suomalaisten Gulag ja päättele tekstin avulla, mistä syistä Vilho Saarinen on voinut päätyä vankileirille.
-
This response will be awarded full points automatically, but it can be reviewed and adjusted after submission.
-
-
Kysymys 14 of 15
14. Kysymys
14. Tulkitse historiallista lähdettä.
Inkerinsuomalainen Helena Haimi perheineen karkotettiin Länsi-Siperiaan metsätöihin. Kuuntele äänite, jossa Helena kertoo elämästään karkotuksessa ja vastaa kysymyksiin.
ÄÄNITE EI MAHDU
a) Mihin kiinnität ensimmäisenä huomiota?
b) Kuuletko äänitteellä itsellesi vieraita sanoja? Mitä ne ovat?
c) Mistä näkökulmasta Helena kertoo elämästään karkotuksessa?
d) Mitä äänite kertoo lasten asemasta työleireillä?
e) Keksi ja kirjoita tähän yksi haastattelukysymys Helena Haimille.
-
This response will be awarded full points automatically, but it can be reviewed and adjusted after submission.
-
-
Kysymys 15 of 15
15. Kysymys
15. Tulkitse historiallista lähdettä.
Tutustu Taimi Jalkasen vaiheista kertovaan dokumenttiin ja siihen liittyvään tekstiin täällä. Vastaa kysymyksiin.
Suomesta Neuvostoliittoon lähteneen Taimi Jalkasen (myös Jalkonen) ensimmäinen aviomies pidätettiin ja teloitettiin vuonna 1938. Taimi itse joutui vuonna 1945 pidätetyksi ja tuomituksi KULOILAG-leirille Arkangelin alueelle. Leirillä hänet erotettiin 5-vuotiaasta tyttärestään Leilasta, eivätkä äiti ja tytär enää jälleennähneet toisiaan. Vielä 1970-luvulla Taimi Jalkonen on pyrkinyt selvittämään tyttärensä kohtaloa. Viranomaisilta saadussa vastauksessa kuitenkin todetaan, että tietoja hänestä ei ole saatavilla. Taimi Jalkonen vapautettiin leiriltä ennen tuomionsa päättymistä hänen tultuaan raskaaksi ja synnytettyään leirillä pojan vuonna 1947. Raskaana oleville naisille ja pienten lasten äideille myönnettiin toisinaan armahduksia jo ennen alkuperäisen tuomion päättymistä. SKS KRA, Leppälä-perheen arkisto. CC BY 4.0
a) Kuinka montaa eri käsialaa tai kirjoitusta voit erottaa asiakirjasta?
b) Mihin yksityiskohtiin kiinnität huomiosi?
c) Kuka/mikä on mahdollisesti kirjoittanut tekstit? Millaisessa tilanteessa asiakirja on voinut syntyä?
d) Taimi Jalkasen elämässä oli paljon kärsimystä. Tutustu asiakirjaan liittyvään tekstiin luvussa Vainojen arki. Poimi siitä asioita, jotka oman arviosi mukaan aiheuttaneet Taimille tuskaa.
e) Kuvittele itsesi Taimin asemaan. Mitkä asiat voisivat selittää selviämistäsi niissä olosuhteissa?
-
This response will be awarded full points automatically, but it can be reviewed and adjusted after submission.
-
Useimmilla laitteilla voi tulostusnäkymästä myös tallentaa sisällön PDF-tiedostoksi.