Stalinin vainojen muistot -verkkojulkaisun lähteet
Lähdekirjallisuus
Adler, Nanci. 2002. The Gulag Survivor. New Jersey: Transaction Publishers.
Adler, Nanci. 2012. Keeping Faith with the Party. Communist Believers Return from the Gulag. Bloomington: Indiana University Press.
Adler, Nanci & Weiss-Wendt, Anton. 2021. ”Introduction: Revisiting the Future of the Soviet Past and the Memory of Stalinist Repression”. Teoksessa The Future of the Soviet Past. The Politics of History in Putin’s Russia. Bloomington, Indiana: Indiana University Press.
Applebaum, Anne. 2022. Gulag: Vankileirien saariston historia. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Siltala.
Engman, Max. 1992. ”Pietari ja Inkeri”. Teoksessa Inkeri: historia, kansa, kulttuuri. Toim. Nevalainen, Pekka & Sihvo, Hannes. Helsinki: SKS.
Engman, Max. 2005. Suureen itään. Suomalaiset Venäjällä ja Aasiassa. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy.
Erll, Astrid. 2011. Memory in Culture. Houndmills, Basingstoke, Hampshire: Palgrave Macmillan.
Etkind, Alexander. 2013. Warped Mourning. Stories of the Undead in the Land of Unburied. Stanford, California: Stanford University Press.
Fitzpatrick, Sheila. 1999. Everyday Stalinism. Ordinary Life in Extraordinary Times: Soviet Russia in the 1930s. New York: Oxford University Press.
Flink, Toivo. 2000. Maaorjuuden ja vallankumouksen puristuksessa : Inkerin ja Pietarin suomalaisten sivistys-, kulttuuri- ja itsetuntopyrkimyksiä vuosina 1861–1917. Turun yliopisto.
Golubev, Alexey & Takala, Irina. 2014. The Search for a Socialist Eldorado. Finnish Immigration to Soviet Karelia from the United States and Canada in the 1930s. East Lansing, Michigan: Michigan State University Press.
Hakamies, Pekka. 2004. ”Finns in Russia, Russians in Finland. Remigration and the Problem of Identity”. Teoksessa Creating diversities : folklore, religion and the politics of heritage. Toim. Klein, Barbro et. al. Helsinki: Finnish Literature Society.
Hakamies, Pekka & Fišman, Olga. 2006. Unelma uudesta Karjalasta. Helsinki: SKS.
Hirvelä, Jesse. 2017. Kahden sisällissodan vallankumoukselliset: Suomalaisen Kommunistisen Puolueen sotilasjärjestö Neuvosto-Venäjällä 1918–1920. Pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto.
Hirvelä, Jesse & Jänis-Isokangas, Ira. 2022. ”Future Citizens or Useful Workforce? Finnish Immigrants and the Communist Party of Finland in Svirstroi, 1931–1934.” Artikkeli julkaisussa The Soviet and post-Soviet review, 49(3), s. 339–362. https://doi.org/10.30965/18763324-bja10064
Hlevnjuk, Oleg. 2019. Stalin: diktaattorin uusi elämänkerta. Keuruu: Otava.
Kangaspuro, Markku. 2000. Neuvosto-Karjalan taistelu itsehallinnosta. Nationalismi ja suomalaiset punaiset Neuvostoliiton vallankäytössä 1920–1939. Helsinki: SKS.
Kepsu, Kasper. 2017. ”The Unruly Buffer Zone: The Swedish Province of Ingria in the late 17th century”. Artikkeli julkaisussa Scandinavian Journal of History, 42(4), s. 414-438. https://doi.org/10.1080/03468755.2017.1349576.
Koposov, N. E. 2018. Memory Laws, Memory Wars: the politics of the past in Europe and Russia. Cambridge: Cambridge University Press.
Kostiainen, Auvo. 1988. Loikkarit: suuren lamakauden laiton siirtolaisuus Neuvostoliittoon. Helsinki: Otava.
Kuitula, Mikko. 2020. Muurmannin rannalle ja Venäjän Lappiin. Suomalaisten siirtolaisuus Kuolan niemimaalle ja kuolansuomalaiset 1858–1917. Pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto.
Laakkonen, Anna. 2021. ”’Kansan vihollisille korkein rangaistus’ – suomalaiset osana neuvostovallan propagandakoneistoa 1920–1937.” Teoksessa Vihapuheen, viholliskuvien ja disinformaation historiaa. Vallan ja vastarinnan välineitä. Toim. Vuorinen, Marja. Turku: Turun historiallinen yhdistys ry.
Lahti-Argutina, Eila. 2001. Olimme joukko vieras vaan. Venäjänsuomalaiset vainouhrit Neuvostoliitossa 1930-luvun alusta 1950-luvun alkuun. Turku: Siirtolaisuusinstituutti.
Lahti-Argutina, Eila & Rislakki, Jukka. 1997. Meillä ei kotia täällä: suomalaisten loikkarien joukkotuho Uralilla 1938. Helsinki: Otava.
Lappalainen, Tarja & Turtola, Martti. 2019. Stalinin tappamat. Muurmannin suomalaisten pitkä ja musta yö. Jyväskylä: Docendo.
Lahti, Veli-Matti. 2017. Siperia kutsuu! : kansainvälisen Kuzbas-siirtokunnan ja sen suomalaisten tarina 1921–1927. Helsinki: Into.
Lallukka, Seppo. 2000. ”Luoteis-Venäjän etnisen kartan kehityspiirteitä”. Teoksessa Yhtä suurta perhettä. Bolševikkien kansallisuuspolitiikka Luoteis-Venäjällä 1920–1950 -luvuilla. Toim. Takala, Irina & Vihavainen, Timo. Saarijärvi: Kikimora Publications.
Matley, Ian. 1979. ”The Dispersal of Ingrian Finns”. Artikkeli julkaisussa Slavic review 38(1), s. 1–16. https://doi.org/10.2307/2497223.
Nevalainen, Pekka. 2002. Punaisen myrskyn suomalaiset. Suomalaisten paot ja paluumuutot idästä 1917–1939. Vammala: SKS.
Peltonen, Ulla-Maija. 2003. Muistin paikat. Vuoden 1918 sisällissodan muistamisesta ja unohtamisesta. Helsinki: SKS.
Reuter, Anni. 2022. ”Inkerinsuomalaisten massakarkotukset Stalinin aikana.” Teoksessa Suomesta poistetut: Näkökulmia karkotuksiin ja käännytyksiin. Toim. Pirkkalainen, Päivi et. al. Tampere: Vastapaino.
Saarela, Tauno. 1996. Suomalaisen kommunismin synty 1918–1923. Tampere: Kansan sivistystyön liitto.
Saloheimo, Veijo. 1992. ”Inkerinmaan asutus ja väestö 1618–1700”. Teoksessa Inkeri: historia, kansa, kulttuuri. Toim. Nevalainen, Pekka & Sihvo, Hannes. Helsinki: SKS.
Salonsaari, Minna-Liisa. 2018. Inkerinsuomalaisten paluumuutto kerrottuna paluumuuttona ja kulttuuriperintöprosessina. Väitöskirja, Turun yliopisto.
Saramo, Samira. 2022. Building That Bright Future. Soviet Karelia in the Life Writing of Finnish North Americans. Toronto: University of Toronto Press.
Savolainen, Ulla. 2022. ”Muistin ideologiat, välineet ja puitteet : Inkerinsuomalaiset menneisyydet ja muistitieto museonäyttelyssä”. Teoksessa Muistitietotutkimuksen paikka: Teoriat, käytännöt ja muutos. Toim. Savolainen, Ulla & Taavetti, Riikka. Helsinki: SKS.
Sihvo, Jouko (toim.), Kuivanen, Lilja-Emilia (suomentaja). 2007. Inkerinsuomalaisten kohtalo : suomalaisten salattu kansanmurha Venäjällä ja sen seuraamukset vuosina 1930–2002. L.A. Gildin venäjänkielisen Sosiaalisesti vaarallisen kansan kohtalo -teoksen pohjalta. Helsinki: Inkeriläisten sivistyssäätiö.
Siltala, Juha. 1985. Lapuan liike ja kyyditykset 1930. Helsinki: Otava.
Smith, Kathleen E. 2009. Remembering Stalin’s Victims. Popular Memory and the End of the USSR. Ithaca, N.Y.: Cornell University Press.
Suni, Leo. 1992. ”Inkeriläisen talonpoikaisluokan hävittämisen alkusoitto vuonna 1930.” Teoksessa Inkeri: historia, kansa, kulttuuri. Toim. Nevalainen, Pekka & Sihvo, Hannes. Helsinki: SKS.
Suni, Leo. 2000. ”Inkerinsuomalaiset”. Teoksessa Yhtä suurta perhettä. Bolševikkien kansallisuuspolitiikka Luoteis-Venäjällä 1920–1950 -luvuilla. Toim. Takala, Irina & Vihavainen, Timo. Saarijärvi: Kikimora Publications.
Takala, Irina. 2021. Taistelua ja kuolemaa: Neuvosto-Karjalan suomalaiset 1920–1930 -luvuilla. Helsinki: Libris Media.
Vettenniemi, Erkki. 2004. Punaisen terrorin todistajat. Neuvostoliitto suomalaisten leirivankien muistelmissa. Helsinki: SKS.
Vihavainen, Timo. 2013. Ryssäviha: Venäjän-pelon historia. Helsinki: Minerva.
Westerlund, Lars (toim.). Suomalaiset ensimmäisessä maailmansodassa. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 6/2004. Verkkoversio: https://vnk.fi/julkaisu?pubid=9404
Sanomalehdet ja uutiset
”Ennen kuolo kuin neuvostohelvetti”. Helsingin Sanomat, 8.11.1929 nr. 303 s. 4, https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1533855?page=4. Kansalliskirjaston Digitaaliset Aineistot.
Hämäläinen, Unto. 31.8.2019. ”Stalinin vainoissa kuoli yhtä paljon suomalaisia kuin talvisodassa – Valtiojohto, teettäkää selvitys heidän kohtalostaan.” Helsingin Sanomat.
Kronvall, Kerstin. 6.9.2018. ”He löysivät sitä mitä etsivätkin” – Yrittääkö Venäjä kirjoittaa uudelleen historiaa ja väittää Stalinin uhreja suomalaisten tappamiksi sotavangeiksi? Yle Uutiset.
Mmäenpää. 20.5.1993. ”Venäjän suomalaisten oikeudet aiotaan palauttaa. Venäjän federaatiolta päätös ehkä syksyllä.” Helsingin Sanomat.
Pennanen, Veera. 28.12.2021. Venäjä lakkauttaa Memorial-ihmisoikeusjärjestön toiminnan. Yle Uutiset.
Arkistolähteet
Alina Kokan arkisto. SKS KRA.
Armas Siikarlan arkisto. SKS KRA.
Hannele Mikkelän kokoelma. SKS KRA.
Harju-perheen arkisto. SKS KRA.
Hasanen-suvun arkisto. SKS KRA.
Heikkonen-perheen arkisto. SKS KRA.
Heino Raution arkisto. SKS KRA.
Hilda Nymanin perhearkisto. SKS KRA.
Hilja Kupolovan arkisto. SKS KRA.
Hjalmar Reinikaisen arkisto. SKS KRA.
Härkönen-perheen arkisto. SKS KRA.
Inkinen-perheen arkisto. SKS KRA.
Jalmari Laurikkalan arkisto. SKS KIA.
Kanervo-perheen arkisto. SKS KRA.
Karjalainen-perheen arkisto. SKS KRA.
Kojonen-suvun arkisto. SKS KRA.
Kämäräinen-perheen arkisto. SKS KRA.
Laatunen-suvun arkisto. SKS KRA.
Laukkonen-perheen arkisto. SKS KRA.
Leo Aarnion arkisto. SKS KRA.
Leppälä-perheen arkisto. SKS KRA.
Maissi ja Yrjö Laineen arkisto. SKS KRA.
Mirjam Haimin arkisto. SKS KRA.
Männikkö-perheen arkisto. SKS KRA.
Niemelä-perheen arkisto. SKS KRA.
Raija Kettusen kokoelma. SKS KRA.
Rinne-perheen arkisto. SKS KRA.
Stalinin vainojen muistot -keruu (2020). SKS KRA.
Svedberg-perheen arkisto. SKS KRA.
Toivonen-suvun arkisto. SKS KRA.
Tuomainen-suvun arkisto. SKS KRA.
Viljam Toivosen arkisto. SKS KRA.
Väinö Järven arkisto. SKS KRA.
Wilhelm Ramsayn kuvakokoelma. SKS KRA.
Yrjö Selkälän arkisto, SKS KRA.
SKS:n arkisto, kirjallisuuden ja kulttuurihistorian kokoelma. Mirjam Nousiaisen haastattelu SKSÄ 240. 2019.
Stalinin vainojen muistot -hankkeen (2021–2022) haastattelut
SKS:n arkisto, perinteen ja nykykulttuurin kokoelma. SKSÄ 2021:2.
SKS:n arkisto, perinteen ja nykykulttuurin kokoelma. SKSÄ 2021:5.
SKS:n arkisto, perinteen ja nykykulttuurin kokoelma. SKSÄ 2021:8.
SKS:n arkisto, perinteen ja nykykulttuurin kokoelma. SKSÄ 2021:39.
SKS:n arkisto, perinteen ja nykykulttuurin kokoelma. SKSÄ 2021:62.
SKS:n arkisto, perinteen ja nykykulttuurin kokoelma. SKSÄ 2021:63.
SKS:n arkisto, perinteen ja nykykulttuurin kokoelma. SKSÄ 2021:67.
SKS:n arkisto, perinteen ja nykykulttuurin kokoelma. SKSÄ 2022:29.
SKS:n arkisto, perinteen ja nykykulttuurin kokoelma. SKSÄ 2022:59.
SKS:n arkisto, perinteen ja nykykulttuurin kokoelma. SKSÄ 2022:302.
Lyhenteiden selitykset
SKS KIA, SKS:n arkiston kirjallisuuden ja kulttuurihistorian kokoelma.
SKS KRA, SKS:n arkiston perinteen ja nykykulttuurin kokoelma.
SKSÄ, SKS:n arkiston äänitteet.
Pääosioiden kuvalähteet
Verkkojulkaisun pääkuva: Stalinin vainojen muistot -keruu, SKS KRA.
Suomalaiset Venäjällä ja Neuvostoliitossa -osion pääkuva: Inkinen-perheen arkisto, SKS KRA.
Stalinin vainot -osion pääkuva: Inkinen-perheen arkisto, SKS KRA.
Vainojen perintö -osion pääkuva: Niemelä-perheen arkisto, SKS KRA.
Pääkuva: SKS. CC BY 4.0