III Vainojen perintö (tehtävät)

1. Asetu menneisyydessä eläneen ihmisen asemaan.

Luvussa Stalinin kuolema on ote Aune Saario -nimisen henkilön kirjoittamasta kirjeestä vuodelta 1949. Lue ote ja vastaa kysymyksiin.

”En ehtinyt heti vastata kirjettäsi [sic.], kun oli niin paljon touhua tämän suuren juhlan edellä. Meidän rakas Staalinimme täytti 70 vuotta. Kunpa hän eläisi vielä 100 vuotta kansojemme onneksi ja iloksi.”

a) Miten Aune Saario suhtautui Staliniin tekstin perusteella?

b) Mitkä tekijät voisivat selittää sen, että Aune pitää Stalinin syntymäpäivää niin suurena juhlana?

c) Luvussa Stalinin kuolema kerrotaan, että Aune Saarion isä oli teloitettu Stalinin vainoissa vuonna 1938. Pystytkö itse ymmärtämään Aune Saarion tuntemuksia? Miksi tai miksi et?

d) Kuvittele joutuvasi itse tilanteeseen, jossa juhlitaan näyttävästi Stalinia. Mitä todennäköisesti ajattelisit? Miksi?

e) Miten on mahdollista ymmärtää Stalinin suurta ihailua omana aikanaan? Tutustu lukuun Stalinin kuolema. Poimi tekstistä kolme selittävää tekijää.

f) Maailmassa on nykyäänkin valtioita, joissa poliittisten johtajien arvosteleminen voi johtaa syytteisiin ja vangitsemiseen. Ota selvää netin avulla. Mikä maa on esimerkiksi tällainen?

2. Tunnista oikea käsite selityksestä.

Mihin termiin seuraavat selitykset viittaavat? Kirjoita oikea käsite

a) Selitys: poliittiseen johtajaan kohdistuva henkilöpalvonta

b) Selitys: Neuvostoliiton turvallisuuspalvelusta käytetty nimitys 1930-luvulla ja toisen maailmansodan aikaan

c) Selitys: Neuvostoliiton pakkotyöleireistä, vankiloista ja karkotettujen siirtoloista käytetty yleisnimitys

d) Selitys: syyttömänä tuomitun virallinen maineen palautus

e) Selitys: Suomen ja Neuvostoliiton tekemä rauhansopimus jatkosodan jälkeen

f) Selitys: termi, jota käytetään viittaamaan Neuvostoliiton suureen vaikutusvaltaan Suomessa jatkosodan jälkeen.

3. Miten tulkinnat vainojen uhreista ovat muuttuneet eri aikoina?

Stalinin vainojen uhreihin on suhtauduttu Neuvostoliitossa, Venäjällä ja myös Suomessa eri aikoina eri tavoin. Miten tulkinnat ovat muuttuneet eri historian vaiheissa? Yhdistä termit selityksiin

• Stalinin aika
• jatkosodan jälkeinen aika
• Stalinin kuoleman jälkeinen aika
• Nikita Hruštšovin aika

4. Kun maailmankuva muuttuu.

Tutustu sitaattiin 1990-luvulta ja vastaa sen perusteella kysymyksiin. Sitaatti ja siihen liittyvää tietoa löydät luvusta Perestroika ja Neuvostoliiton hajoaminen.

Alettiin puhua näistä Stalinin vainoista, monet tv-ohjelmatkin ihan avoimesti puivat näitä hirmutekoja, haastateltiin ihmisiä, ja yhteiskunta avautui siellä [Venäjällä] sisältäpäin. Sitten samassa yhteydessä minullekin oma mummoni kertoo faktoja, sellaisia asioita mitä hänen elämässä on tapahtunut. […] Nämä asiat mitä kuulin vaikka televisio-ohjelmista, joissa ihmiset kertoivat näistä hirmuajoista ja mulla tuli tavallaan vahvistuksena vielä omalta mummoltakin, että kyllä, näinhän se on ollut ihan oikeasti. […] Se oli semmoista avautumisen aikaa. Elämä kyllä mullistui täydellisesti silloin. Itsekin olin pioneerina koulussa ja luulin eläväni maailman onnellisimmassa maassa. Ja sitten kaikki romahtikin ja paljastuikin tällaisia kauheita asioita ihan lähisuvusta ja lähikylältä. Tästä ihan koko valtiosta, minkä uskottiin olevan maailman paras.

a) Miten yleinen ilmapiiri muuttui Venäjällä 1990-luvun alussa sitaatin perusteella?

b) Miten haastateltu itse koki tilanteen? Miten se vaikutti hänen ajatteluunsa?

c) Kuvittele itsesi haastateltavan mummon tilanteeseen. Miltä voisi tuntua puhua asiasta, josta on joutunut vaikenemaan koko elämänsä?

d) Oletko itse kohdannut tilanteen tai asian, joka on mullistanut tapaasi ymmärtää maailmaa? Mikä sellainen voisi olla?

e) Mitkä olivat mielestäsi kolme keskeistä tapahtumaa, jotka muuttivat ihmisten ajattelua liittyen vainojen uhreihin?

Tutustu lukuun Perestroika ja Neuvostoliiton hajoaminen.

5. ”Väärä” ja ”oikea” tieto.

Venäjällä säädettiin vuonna 2014 laki, joka rankaisee ”tietoisesti väärän tiedon levittämisestä koskien Neuvostoliiton toimia toisen maailmansodan aikana”. Käytännössä tämä voi olla mitä tahansa historiantutkimusta, joka poikkeaa valtion virallisesta linjasta.

Vastaamiseen saat tukea lukemalla luvun Muistin politiikkaa.

a) Mitä ajattelet tällaisesta laista? Tuntuuko se oikealta? Miksi?

b) Mitä vaikutuksia lailla voi olla ihmisten menneisyyden tulkintoihin?

c) Lue luvusta Muistin politiikkaa erityisesti kohta Avoimuuden aika jää lyhyeksi. Mikä voisi selittää sen, että tällainen laki on säädetty Venäjällä?

d) Miten ihmisten historiakuvaa rakennetaan? Mitkä eri asiat vaikuttavat siihen, mitä pidetään oikeana tai vääränä tietona?

6. Miksi muistaminen on tärkeää?

Katso valokuvaa Uuno ja Artturi Rinteen muistolaatoista ja vastaa kysymyksiin.

a) Kerro, mitä näet kuvassa?

b) Mitä lisätietoa saat kuvasta siihen liittyvän tekstin avulla?

c) ​​Lue luvusta Muistin politiikkaa erityisesti kohta Muistin paikat. Mikä Krasnyi Bor oli ja missä se sijaitsee?

d) Miksi muistolaatat on naulattu puihin? Kenen toimesta se on tehty?

e) Pohdi, miksi uhrien muistaminen ja heihin liittyvä tieto on merkittävää. Miksi se on tärkeää omaisille, suomalaisille ylipäätään ja maailmanlaajuisesti?

7. Muistaminen ja historian tulkinnat ovat tapa luoda todellisuutta.

Tutki lukua Muistin politiikkaa ja vastaa kysymyksiin.

a) Mikä Memorial-järjestö oli? Mikä oli sen tarkoitus?

b) Koska se perustettiin? Mitä perustaminen kertoi sen hetkisestä poliittisesta ilmapiiristä?

c) Memorial-järjestö lakkautettiin korkeimman oikeuden päätöksellä joulukuussa 2021. Miksi?

d) Millaista tulkintaa Stalinin ajasta nyky-Venäjällä halutaan esittää?

e) Näetkö asialla yhteyksiä nykypäivään? Millaisia vaikutuksia historian tulkinnalla voisi olla nykypäivän ihmisten ajatteluun?