Kalevala da Europpalane kulttuuraperindötunnus

Kalevala sai Europan komissien andaman Europan kulttuuraperindötunnuksen (EHL) keviällä 2024. Tunnusta on juattu vuuvesta 2013 algajen moizilla Europan unionan alovehella olijilla objektoilla, kumbazet ollah Europan istorijan, kulttuuran da yhtevynnän kannalda piätilassa.

Kalevala (1849, SKS) on Elias Lönnrotan karjalazien da suomelazien rahvahanrunoloin pohjalda kirjuttama kaunokirjalline tevos. Se on yksi harvoista ainehettoman kulttuuraperinnön objektoista, kumbazilla on annettu Europan kulttuuraperindötunnus. Tunnus annettihKalevalalla juuri ajassa elävänä eepossana.
Kalevala ezittäy alalleh ajassa muuttujua da monenlaizilla sellityksillä avonaista kulttuuraperindyö. Kalevala on sen julguannasta suaten ruadan tiijon, taijon da kulttuuran virittäjänä da sidä on hyövynnetty sežo äijissä suomelazuoh liittyjissä kiissoissa da paginoissa. Kalevala havačuttau kiinnossusta yli kulttuurarajoin da ruadau inspiratsien lähtehenä muga metallimuuzikalla da fantaziekirjallizuolla kuin käziruadoperindehellä da tatujirouhkataijollagi. Eepossa on kiännetty yli 60 kielellä.

”Karjalazeh da suomelazeh suullizeh perindeheh perustuja Kalevala on yksi 1800-luvun suurimbie eepossoi. Sen lizäksi što Kalevala on tärgie vuitti karjalaista da suomelaista kulttuuraperindyö, se on i tovestus europpalazien kulttuuroin da identitietoin vuorovaikutuksesta da monikerroksisuosta.”
– Europan komissie

Nellässä kohtehessa mahollizus tuttavustuo eepossan eri puolih
Kalevalalla annetussa Europan kulttuuraperindötunnuksessa on mainittu nellä kohtua, kumbazissa voit tuttavustuo Kalevalan eri puolih.

Piäkohta:
Suomelazen Kirjallizuon Sebra Helsinkissä.

Muida kohtie:
Gallen-Kallelan muzei Espuossa,
Juminkeko Kuhmossa da
Parppeinvuaran runokylä Ilomančissa.

Tunnukseh liittyy sežo levie yhtehisruadoverkosto, kumbazeh kuuluu Kalevalan da karjalazen da suomelazen kulttuuraperinnön tundijua ruadajua. Verkostuo kordiniiruiččou Kalevalasebra.