Kalevala da Europpalane kulttuuraperindötunnus

Kalevala sai Europan komissien andaman Europan kulttuuraperindötunnuksen (EHL) keviällä 2024. Tunnusta on juattu vuuvesta 2013 alguan moizilla Europan unionan alovehella olijoilla objektoilla, kumbazet ollah Europan historien, kulttuuran da yhtevynnän kannalda piätilassa.

Kalevala (1849, SKS) on Elias Lönnrotan karjalazien da suomelazien rahvahanrunoloin pohjalda kirjuttama kaunokirjalline tevos. Se on yksi harvoista ainehettoman kulttuuraperinnön objektoista, kumbazilla on annettu Europan kulttuuraperindötunnus.

Tunnus annettih Kalevalalla juuri aijassa elävänä eepossana.
Kalevala ezittäy alalleh aijassa muuttujua da monenlaizilla sellityksillä avonaista kulttuuraperindyö. Kalevala on sen julguannasta suaten ruadan tiijon, taijon da kulttuuran virittäjänä da sidä on hyövynnetty lizäksi äijissä suomelazuoh liittyjissä kiissoissa da paginoissa. Kalevala havačuttau kiinnossusta yli kulttuurarajoin da ruadau inspiratsien lähtehenä muga metallimuuzikalla da fantaziekirjallizuolla kuin käziruadoperindehellä da tatujirouhkataijollagi. Eepossa on kiännetty yli 60 kielellä.

”Karjalazeh da suomelazeh suullizeh perindeheh perustuja Kalevala on yksi 1800-luvun suurimbie eepossoi. Sen lizäksi jotta Kalevala on tärgie vuitti karjalaista da suomelaista kulttuuraperindyö, se on i tovessus europpalazien kulttuuroin da identitietoin vuorovaikutuksesta da monikerroksisuosta.”
– Europan komissie

Kalevalalla annetussa Europan kulttuuraperindötunnuksessa on mainittu nellä kohtua, kumbazissa voit tuttavustuo Kalevalan eri puolih.

Piäkohta:
Suomelazen Kirjallizuon Sebra Helsingissä.

Muida kohtie:
Gallen-Kallelan muzei Espuossa,
Juminkeko Kuhmossa da
Parppeinvuaran runokylä Ilomančissa.

Tunnukseh liittyy i levie yhtehisruadoverkosto, kumbazeh kuulutah Kalevalan da karjalazen da suomelazen kulttuuraperinnön tundijua ruadajua. Verkostuo kordiniiruiččou Kalevalasebra.