Ongo Kalevala suomelane, karjalane libo europpalane?

Sen on kirjuttan Sammatissa syndynyt da kazvanut, suomenkieline Elias Lönnrot. Vuitti Kalevalan pohjana olijoista virzilöistä on pandu ruokkoh Suomesta. Kalevalan avulla on luajittu suomelais-rahvahallista identitiettua da kehitetty suomen kieldä. Kalevalan ilmah piästyö vuitti lugijoista usko, jotta se kuvualou tovellizie muinazie suomelazie – tiijollizesti tarkasselduna näin ei yhelläh ole. Kalevala on tarinnun suomelazilla kuvitellun männyön aijan, ga sidä ei voi pidiä lähtehenä historiellizella tiijolla. Eepossan kogonazus on Lönnrotan srojima da hiän levendi iče kerättylöi virzilöi da yhisteli niidä, jotta vois luadie yhtenäzen juonikogonazuon. Kalevalan merkičys suomelazella kulttuuralla on suuri, se on Suomen rahvahalliseepossa, da Kalevalan päivä 28.2. on suomelazen kulttuuran päivä.

Kalevalan juonen kannalda tärgeimmät runot, kuin sammon ryöstö, perussutah vienankarjalazih rahvahannvirzilöih. Lönnrotua äijäldi inspiroinut virziniekka Arhippa Perttunen oli hiängi Vienan Karjalasta. Häneldä Lönnrot pani ruokkoh pität eeppizet virret ezimerkiksi kiistah sulhaissannasta dai sammon ryössöstä da vojusta. Kalevala on Suomen lizäksi i Karjalan rahvahaneepossa. Suomessa Kalevalan karjalazus on tuagieh jätetty vähällä huomavolla da Kalevalasta on paistu vain suomelazena da suomelaista kulttuurua ezittäjänä tevoksena.

Kalevalua kirjuttuassa Lönnrotan ezikuvina oldih antiikan Kreikan eepossat, kuin Homeroksen Ilias da Odysseia. Kalevalan roindah vaikutettih i 1800-luvun tiijollizet dai taijollizet virdaukset dai suuret europpalazet idejat, kuin rahvahallizusideja. Lönnrot tahto luadie tevoksen, kumbane ozutti suomen kielen da kulttuuran pitän historien. Ilmah piästyö Kalevala vaikutti ezimerkiksi Viron rahvahalliseepossan, Kalevipoegin, roindah.

Se on suomenkielizen kirjallizuon kiännetyin tevos. Kalevala libo sen vuittiloi on kiännetty yli 60 eri kielellä, muun kessessä swahiliksi, japaniksi, farsiksi. Kalevala on inspiroinun kirjuttajie ymbäri muailman, ezimerkiksi J. R. Tolkien on suanun siidä induo.

Kalevala on muga sanottu suullis-kirjalline eepossa, ili sen pohjana ollah suullizet rahvahanvirret, a sen kogonazuon on luadin da kirjuttan yksi ristikanza, Elias Lönnrot. Muailman eepossoin joukossa on i suullizie, rahvahanmugazie eepossoi, kuin Virossa setukazien Peko-eepossa da äijät Indian eepossat, da kirjallizie, kaunokirjallizuoh verdaudujie eepossoi, kuin runuolija Vergiliuksen Aeneis.