Ongo Kalevala suomelane, karjalane libo europpalane?

Sen on kirjuttan Sammatissa roinnun da kazvanun, suomenkieline Elias Lönnrot. Vuitti Kalevalan pohjana olijoista virzilöistä on pandu ruokkoh Suomesta. Kalevalan avulla on luajittu suomelais-rahvahallista identitiettua da kehitetty suomen kieldä. Kalevalan ilmah piästyö vuitti lugijoista usko, jotta se kuvualou tovellizie muinazie suomelazie – tiijollizesti tarkasselduna näin ei yhelläh ole. Kalevala on tarinnun suomelazilla kuvitellun männyön aijan, ga sidä ei voi pidiä lähtehenä istorijallizella tiijolla. Eepossan kogonazus on Lönnrotan srojima da hiän leviendi iče kerättylöi virzilöi da yhisteli niidä, što vois luadie yhtenäzen juonikogonazuon. Kalevalan merkičys suomelazella kultuuralla on suuri, se on Suomen rahvahalliseepossa, da Kalevalan päivä 28.2. on suomelazen kultuuran päivä.

Kalevalan juonen kannalda tärgeimmät runot, kuin sammon ryöstö, perussutah vienankarjalazih rahvahannvirzilöih. Lönnrotua äijälti inspiroinun virziniekka Arhippa Perttunen oli hiängi Vienan Karjalasta. Häneldä Lönnrot pani ruokkoh pität eeppizet virret esimerkiksi kiistah sulhaissannasta dai sammon ryössöstä da bojusta. Kalevala on paiči Suomen sežo Karjalan rahvahalliseepossa. Suomessa Kalevalan karjalazus on tuagieh jätetty vähällä huomivolla da Kalevalasta on paistu vain suomelazena da suomelaista kultuurua ezittäjänä tevoksena.

Kalevalua kirjuttuassa Lönnrotan ezikuvina oldih antiikan Kreikan eepossat, kuin Homeroksen Ilias da Odysseia. Kalevalan roindah vaikutettih i 1800-luvun tiijollizet dai taijollizet virdaukset dai suuret euruoppalazet idejat, kuin rahvahallizusideja. Lönnrot tahto luadie tevoksen, kumbane ozutti suomen kielen da kultuuran pitän istorijan. Ilmah piästyö Kalevala vaikutti esimerkiksi Viron rahvahalliseepossan, Kalevipoegin, roindah.

Se on suomenkielizen kirjallizuon kiännetyin tevos. Kalevala libo sen vuittiloi on kiännetty yli 60 eri kielellä, muun kesessä swahiliksi, japaniksi, farsiksi. Kalevala on inspiroinun kirjuttajie ymbäri muailman, esimerkiksi J. R. Tolkien on suanun siidä induo.

Kalevala on muga sanottu suullis-kirjalline eepossa, ili sen pohjana ollah suullizet rahvahanvirret, a sen kogonazuon on luadin da kirjuttan yksi ristikanza, Elias Lönnrot. Muailman eepossoin joukossa on sežo suullizie, rahvahanmugazie eepossoi, kuin Virossa setukazien Peko-eepossa da äijät Indian eepossat, da kirjallizie, kaunokirjallizuoh verdaudujie eepossoi, kuin runuolija Vergiliuksen Aeneis.