Mintäh Kalevalasta kiisselläh?

Kulttuurine omimine tarkottau toimindua, kumbazessa valdarahvas käyttäy hyväksi libo ottau omaksi vähemmistöazemassa olijoin kultuurua. Suomessa on karjalankieline vähemmistö, kumbazesta vuitti kaččou, jotta Kalevala on viedy karjalazilda, sentäh kun suuri vuitti Lönnrotan käyttämästä virziainehissosta on karjalaista. On kyzytty, kenen kultuuraperindyö Kalevala on, da Kalevalan suomelazus on pandu ebäiltäväksi.

Kalevalassa Lönnrot käytti toizen kultuura-alovehen, Karjalan, rahvahanvirzilöi da luadi niijen pohjalda suomelazilla omankielizen tevoksen, kumbazen duumaittih kuvualevan juuri suomelazutta. Lönnrotan aigah ei paistu kultuurizesta omimisesta, eigä Lönnrot tunden, jotta olis anastan karjalazilda heijän kultuurizie elementtoi. Sentäh kun Karjalan rajoin mollemmilla puolilla paistih läs samua kieldä (tiettäväne murdehellista), aloveh kačottih vuittina leviembiä suomelaista kultuurua.

Kenen Kalevala on? Kalevala on Suomen rahvahalliseepossa da vuitti suomelaista kultuurua da identitiettua. Kalevala on dai Karjalan eepossa da vuitti karjalaista kieldä da kultuurua. Kalevala on kaikkien heijän tevos, ket sidä lugietah da suahah siidä viritystä. Kun paissah taidotevoksen omissannasta, liittyy se ennen kaikkie eepossan luadijah, Kalevalan tabahuksessa Elias Lönnrotah.

Kalevalan avulla voijah käzitellä dai sugupuoli-identitiettah liittyjie kyzymyksie. Konza muailmanluajuzesti allettih paissa naizih suundaudujasta seksualizesta häirinnästä vuodena 2017, nouzi Kalevala Suomessa oččikkoloih. Kačottih, što Kalevalan Väinämöne on naizie seksualizesti ahistelija vanhus, da vuajittih Akseli Gallen-Kallelan Aino-triptykkie Ateneumin taidomuzein seinäldä iäreh. Kalevala tahottih kieldiä sen ebäeettizen sugupuoliazetelman vuoh. On yhelläh tärgie huomata, jotta Gallen-Kallelan mualaus on eri dielo kuin Lönnrotan Kalevala. Hos Gallen-Kallelan tevoksesta suau kuvan Väinämözestä nuorda naista tabualijana vanhana miehenä, ei sellitys ole aivin sama Kalevalassa. Kalevalassa kyze on enämbi siidä, kuin yhtehizön tazapaino horjahtelou, konza nuori naine vastauduu vakkinazen sulhaistajan kera. Ezimodernassa muailmassa, kumbaista Kalevala da sen taga-alalla olijat virret kuvaissetah, naizen tuli männä miehellä da nenga varmistua ičelläh hyvä elos. Kalevalan Aino-runo käzittelöy nuoren naizen valindoi da tädä kautti i 1800-luvun modernoi duumie naizen tilasta.