Mintäh Kalevalasta kiisselläh?

Kalevalasta on kiisseldy sen ilmah piäsennästä suaten. On kyzytty, ongo Kalevala tovellista kansanrunohutta, kerdougo se suomelazien historiesta da kenen kulttuuraperindyö Kalevala on.

Kulttuurine omimine tarkottau toimindua, kumbazessa valdarahvas käyttäy hyväksi libo ottau omaksi vähemmistöazemassa olijoin kulttuurua. Suomessa on karjalankieline vähemmistö, kumbazesta vuitti kaččou, jotta Kalevala on viedy karjalazilda, sentäh kun suuri vuitti Lönnrotan käyttämästä virziainehissosta on karjalaista.

Kalevalassa Lönnrot käytti toizen kulttuura-alovehen, Karjalan, rahvahanvirzilöi da luadi niijen pohjalda suomelazilla omankielizen tevoksen, kumbazen duumaittih kuvualevan juuri suomelazutta. Lönnrotan aigah ei paistu kulttuurizesta omimizesta, eigä Lönnrot tunden, jotta olis anastan karjalazilda heijän kulttuurizie elementtoi. Sentäh kun Karjalan rajoin mollemmilla puolilla paistih lässä samua kieldä (tiettäväne murdehellista), aloveh kačottih vuittina leviembiä suomelaista kulttuurua.

Kalevala on Suomen rahvahaneepossa da vuitti suomelaista kulttuurua da identitiettua. Kalevala on dai Karjalan eepossa da vuitti karjalaista kieldä da kulttuurua. Kalevala on kaikkien heijän tevos, ket sidä lugietah da suahah siidä viritystä. Kun paissah taidotevoksen omissannasta, liittyy se ennen kaikkie eepossan luadijah, Kalevalan tapahuksessa Elias Lönnrotah.

Kalevalan avulla voijah käzitellä dai sugupuoli-identitiettah liittyjie kyzymyksie. Konza muailmanluajuzesti allettih paissa naizih suundaudujasta seksualizesta häirinnästä vuodena 2017, nouzi Kalevala Suomessa oččikkoloih.

Kačottih, jotta Kalevalan Väinämöne on naizie seksualizesti ahistelija vanhus, da vuajittih Akseli Gallen-Kallelan Aino-triptykkie Ateneumin taidomuzein seinäldä iäreh. Kalevala tahottih kieldiä sen ebäeettizen sugupuoliazetelman vuoh.

On yhelläh tärgie huomata, jotta Gallen-Kallelan mualaus on eri dielo kuin Lönnrotan Kalevala. Hos Gallen-Kallelan tevoksesta suau kuvan Väinämözestä nuorda naista tabualijana vanhana miehenä, ei sellitys ole aivin sama Kalevalassa. Kalevalassa kyze on enämbi siidä, kuin yhtehizön tazapaino horjahtelou, konza nuori naine vastauduu vakkinazen sulhaistajan kera. Ezimodernassa muailmassa, kumbaista Kalevala da sen taga-alalla olijat virret kuvaissetah, naizen tuli männä miehellä da nenga varmistua ičelläh hyvä elos. Kalevalan Aino-runo käzittelöy nuoren naizen valindoi da tädä kautti i 1800-luvun modernoi duumie naizen tilasta.