Elias Lönnrotan elos lyhyökkäli
1802
– 9.4. Elias Lönnrot rodivuu 9.4. Paikkarin torpassa Sammatissa
– Tuatto oli kylän sovanombelija da muamo vastai lapsien kazvatuksesta. Perehessä oli seiččemen lasta
– Elos oli keyhiä
– Opastu lugemah jo 5-vuodizena
– Konza muamolla ei ollun andua Eliaksella syödäviä, hiän sano: “Aha, mie luven sit”
– Pereh oli suomenkieline, da Elias opastu ruoččih vasta skolassa
1814–1828
– Lönnrot opastu enzimäi Tammisuaren pedagogiossa 12-vuodizena 1814–1815 da Turun katedrualaskolassa 1816–1818
– Vuuven 1818 jälgeh lizäopassandah ei enämbi ollun dengua
– Skolassa jygeindä oli ruočin kieli, da konza tahto kodih Sammattih, matka pidi astuo
– Yliopastujaksi valmistun Elias Lönnrot hyväksyttih Turun akadeemieh 1822. Samah aigah opassunnan allotettih sežo J. V. Snellman da J. L. Runeberg
– Opastujaelos oli ylen keyhiä, ga yliopastujat opassuttih i pläššimäh da pruaznuimah
– Vuodena 1824 Lönnrot palkattih kodiopastajaksi J. A. Törngrenan pereheh Laukkoh. Sielä hiän viritty rahvahanrunoloista da lähti enzimäzellä virrenkerävömatalla 1828
– Magisteranväitös “Väinämöne − muinassuomelazien jumala” valmistu 1827
– Turun suuressa tulipalossa 1827 tuhoudu i Lönnrotan väitöskniigan toine vuitti
– Sygyzyllä 1828 Lönnrot allotti rohtutiijon opinnot Aleksanterin yliopissossa ili Helsingin yliopissossa
1831–1833
– Elias oli keralla zavodimassa Suomelazen Kirjallizuon Sebrua 1831
– Toine virrenkerävömatka 1831 jäi lyhyöksi, sentäh kun rohtutandahalličus ohjai rohtutiijon opastujan hoidamah halieraepidemiedä Helsinkih
– Rohtutiijon väitöskniiga Suomelazien muagiellizista parennuskeinoloista 1832 dai
kolmas kerävömatka 1832
– Lönnrot muutti Kajuanah piiriliägäriksi 1833 da eli sielä 20 vuotta
– Kajuanassa elämine da piiriliägärinä ruanda luajittih päivännouzuh suundaudujista runonkerävömatoista mahollizie
– Ruado oli jygiedä da erimoizet epidemiet bauhuttih. Kajuanalazet oldih segä ylen köyhiä jotta varaččuloi liägärilöi da rohtuloi kohtah
– Lönnrot läziydy ičegi angarah tiifataudih, da händä usottih jo kuolluoksi, ennenkuin parani
– Liägärinä Lönnrot tahto lizätä tieduo gigijenasta da voimattomuksien estämizestä
– Kajuanassa Lönnrot rubei vagavasti planiiruimah kerdojien rahvahanvirzilöin yhissämistä eepossaksi. Tämä selviey kirjazesta, kumbazen hiän kirjutti 25.7.1833 ystävällä C. N. Keckmanalla
– Nelläs virrenkerävömatka mäni Vienan Karjalah vuodena 1833. Lönnrot vastaudu virziniekoin Ontrei Malizen da Vaassila Kieleväzen kera. Hyö luajittih Lönnrotah suuren vaikutuksen
1834–1839
– Viijennellä runonkerävömatalla sulakuussa 1834 Lönnrot vastaudu Vienan Latvajärven čestikkähän laulajan Arhippa Perttuzen kera, kumbazen virret vaikuttettih suuresti Kalevalan syväindöh
– Lönnrot piästi ilmah Vanhan Kalevalan 1835. Hiän on allakirjuttan sen ezipaginan 28.2.1835 – päiviä vietetäh Kalevalan da suomelazen kultuuran piänä
– Kuuves kerävömatka oli samalla piiriliägärin virgamatka, kumbazella Lönnrot keräi täyvennyksie Kalevalah
– Vuozina 1836−1837 Lönnrot luadi suurretken, kumbazen aigua hiän pani ruokkoh äijän sežo liiriellizie rahvahanvirzilöi
– Lönnrotan kaheksas kerävömatka syyskuussa 1838 kulgi Pohjais-Karjalassa. Vastauvunda Mateli Kuivalattaren kera vaikutti suuresti Lönnrotah da Kantelettaren valmistumizeh
– Yheksäs matka 1839 rodih sežo piiriliägärin virgamatan yhtevyössä piäozin Kainuossa
Samana vuodena Lönnrot läs kuoli − kirikköveneh kuadu Sipizen virrassa da Lönnrotan vellenpoiga Kaarle da piiga upottih
1840–1844
– Liiriellizien rahvahanvirzilöin kerävys Kanteletar rodih valmeheksi. Kantelettaren ezipagina on allakirjutettu Lönnrotan synnyndäpiänä 9.4.1840
– Lönnrot ilmotti Kantelettaren laulajaksi Mateli Kuivalattaren, kumbazen tabai Ilomančissa
– Kanteletar kuvastau naizien muailmua da tundehie, hos keralla on i poigien da miehien laululoi
– Kerätessä liiriellizie runoloi da kirjuttajessa Kanteletarta Lönnrot palavui liiriellizih runoloih da niijen tunnelmih
– Kantelettaren tundehie da tunnelmie kuvuajat virret ollah jiäty Kalevalan bohatteristarinoin pimettöh, hos molommat liriikka da epiikka kuulutah samah tabah rahvahanvirzilöin kulttuurah
– Lönnrotan jälgimäzet kerävömatat 1841 da 1844 oldih kielitiijollizie matkoi esimerkiksi Suomen Lappih da Viroh
1847–1849
– Uuven Kalevalan redaktiiruičendaruado algau 1847. Lönnrot hivou Uutta Kalevalua Laukossa
– Uuzi Kalevala jullatah, sen ezipagina on allakirjutettu 17.4.1849
– Kalevala keräydyy eeppizistä bohatterirunoloista, ga siinä on äijäldi i liiriellizie runoloi, svuadbavirzilöi da loiččuloi
– Kalevala pohjauduu vahvasti runoloih, kumbazie Lönnrot kuuli da kirjutti muistih kulgijessa ymbäri Karjalua da Suomie. Starinan kogonazus on yhelläh Lönnrotan luadima, moista ei ole ollun valmehena olemassa
– Elias vastaudu tulijah vaimoh Maria Piponiuksen kera Kajuanassa kun hiän kävi kylbemässä kezoida meččäzavodalla. Maria hoidi meččäzavodan omistajan talovutta da pikkaraista laukkua. Hiän oli angaran vierolline. Lönnrot toivo, što Maria ei enämbi kirjoih mänennän jälgeh kävis havaččunnuoin molebnoih vain tavallizeh kirikköh. Puara mäni kirjoih 13.7.1849. Elias soitti svuadbassa kannelda.
1850–1860
– Elias da Maria Lönnrotan enzimäne lapsi, Elias, rodih 1850, ga kuoli jo 2-vuodizena
– Tyttäret Maria, Ida, Elina da Thekla rodivuttih vuozien 1852–1860 välillä
– Lönnrot nimitettih Suomen kielen da kirjallizuon professoraksi Aleksanterin yliopistoh Helsinkih vuodena 1853
1862–1868
– Vuodena 1862 Lönnrot jäi penziellä professoran virrasta da muutti perehen kera järilleh kodiseuvulla Sammattih
– Lönnrot julgai skolie varoin summennetun Kalevalan, Skola-Kalevalan
– Sammatissa Lönnrot oli aktivnoi ruadamah yhtehizön puolesta da erimyölleh opassannan taričemizeksi nuorilla. Hiän oli ylen topakasti zavodimassa Sammatin rahvahanskolua da rahvahanbibliotiekkua. Lönnrot ruado sežo Sammatin kirikössä propovedniekkana
– Lönnrot runuoli sežo virzitekstoi, da vuodena 1863 händä kučuttih komitiettah, kumbane uuvisti virzikniigua
– Lönnrotan perehen muamo Maria mäni tuonilmazih vain 45-vuodizena 1868
1874–1884
– Tyttäret Maria, Elina da Thekla mändih tuonilmazih 1870-luvulla
– Perehenjäzenien aigazet kuolemat pilvevytettih Elias-tuaton da Ida-tyttären elosta. Ida jäi hoidamah tuaton talovutta, da heijän väli oli vaigie. Lönnrot tahto pidiä Idan koissa, da Ida kohtaudu tuattoh kriitiellizesti. “Elä kyzy tuatolda, ei hiän tiijä midänä!” Tuaton kuolduo Ida Lönnrot matkai muailmalla da muutti Italian Sienah, kussa hiän eli eloksen loppuh suaten, vuodeh 1915
– Vuodena 1880 Lönnrot sai valmeheksi Suomelais-ruoččilazen sanakniigan dai Suomen rahvahan muinazie loiččuluguloi -tevoksen
– Lönnrot ruado Kantelettaren uuven, levennetyn versien kera kuolemah suaten. Siih Lönnrot tahto hyövyndiä kaiken 1880-luvulle männessä kerätyn liiriellizen virziainehisson. Lönnrot abrikoičči što tevos kazvau vuuven 1840 Kanteletarta ainaski puolda leviemmäksi. Kanteletar-ruado ei ehtin valmeheksi, vain keskeydy Lönnrotan kuolemah
– Lönnrot mäni tuonilmazih Sammatin Lammilla 19.3.1884
Kuvalähtehet
1) Elias Lönnrotin kehto. Muzeivirrasto, Istorijan kuvakerävys. CC BY 4.0
2) Reinberg, Johan Jakob, et al. 1853. Turun Akatemia. Muzeivirrasto, Istorijan kuvakerävys. CC BY 4.0
3) Linsén, A. V. 1902. Elias Lönnrot vaeltamassa. Muzeivirrasto, Istorijan kuvakerävys. CC BY 4.0
4) I. K. Inha 1894. Triihvo Jamanen laulaa K. F. Karjalaiselle Uhtualla. SKS:n arhiiva.
5) Lönnrot, Elias 1840/2000. Kanteletar. SKS.
6) Wornell, Gary. Kalevala-rivi. SKS.
7) Elias Lönnrot perheineen. N. 1864. Muzeivirrasto, Istorijan kuvakerävys. CC BY 4.0
8) Kyytinen, Pekka. 1950-lugu. Elias Lönnrotin emäntäkoulu. Muzeivirrasto, Rahvahantiijon kuvakerävys. CC BY 4.0
9) Kyytinen, Pekka. 1970. Sammatin kirkko. Muzeivirrasto, Rahvahantiijon kuvakerävys. CC BY 4.0